"Timanttista ja superia" : ikääntyneiden kokemuksia kunnallisesta yhteisöllisestä senioriasumisesta
Lampinen, Eeva (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202302222704
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202302222704
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin, miten yhteisöllinen senioriasuminen on vaikuttanut sen asukkaisiin. Työssä haluttiin selvittää, miten talon asukkaat ovat hyötyneet yhteisöllisestä asumisesta ja miten se on vaikuttanut asukkaiden hyvinvointiin. Seinäjoella kyseinen asumisen malli on uusi ja tähänastisista kokemuksia voisi olla paljon hyötyä tulevaisuuden asumisratkaisuja suunniteltaessa.
Tutkimus oli kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Tutkimusaineisto kerättiin yksilöidyllä teemahaastattelulla ja tutkimusjoukko koostui kunnallisen yhteisöllisen senioriasumisen asukkaista. Aineisto analysoitiin teorialähtöisellä sisällönanalyysillä, jossa teoriapohjana käytetään Erik Allardtin hyvinvoinnin ulottuvuuksia. Allardtin mukaan hyvinvointi on tila, jossa erilaiset tarpeet tulevat tyydytetyksi. Allardt jakaa hyvinvoinnin kolmeen perustarpeeseen: elintasoon, yhteisyyssuhteisiin ja itsensä toteuttamiseen. Tutkimuksessa tarkasteltiin, miten hyvinvointi toteutuu näillä osa-alueilla kunnallisessa yhteisöllisessä senioriasumisessa. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin yhteisöllisen asumisen hyötyjä ikääntyneen arjessa selviytymisessä.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että elintason ulottuvuuden tärkeimmiksi tekijöiksi nousivat edullinen asumismuoto, turvallinen asuinympäristö ja hyvä terveydentila. Yhteisyyssuhteet hyvinvoinnin osa-alueena nousi tutkimusaineistossa hyvinvoinnin ulottuvuuksista eniten esille. Yhteisöllisen asumisen myötä uudet ystävyyssuhteet ja muodostuneet naapurisuhteet koettiin tärkeäksi hyvinvointia edistäväksi tekijäksi. Kunnallinen yhteisöllinen senioriasuminen tukee ikääntyneen hyvinvointia sen eri osa-alueilla. Asumismuoto on sen lisäksi asukkaille edullinen, joten tämän tyyppinen asumisratkaisu on tulevaisuudessa toimiva vaihtoehto ikääntyneelle väestölle.
Tutkimus oli kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Tutkimusaineisto kerättiin yksilöidyllä teemahaastattelulla ja tutkimusjoukko koostui kunnallisen yhteisöllisen senioriasumisen asukkaista. Aineisto analysoitiin teorialähtöisellä sisällönanalyysillä, jossa teoriapohjana käytetään Erik Allardtin hyvinvoinnin ulottuvuuksia. Allardtin mukaan hyvinvointi on tila, jossa erilaiset tarpeet tulevat tyydytetyksi. Allardt jakaa hyvinvoinnin kolmeen perustarpeeseen: elintasoon, yhteisyyssuhteisiin ja itsensä toteuttamiseen. Tutkimuksessa tarkasteltiin, miten hyvinvointi toteutuu näillä osa-alueilla kunnallisessa yhteisöllisessä senioriasumisessa. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin yhteisöllisen asumisen hyötyjä ikääntyneen arjessa selviytymisessä.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että elintason ulottuvuuden tärkeimmiksi tekijöiksi nousivat edullinen asumismuoto, turvallinen asuinympäristö ja hyvä terveydentila. Yhteisyyssuhteet hyvinvoinnin osa-alueena nousi tutkimusaineistossa hyvinvoinnin ulottuvuuksista eniten esille. Yhteisöllisen asumisen myötä uudet ystävyyssuhteet ja muodostuneet naapurisuhteet koettiin tärkeäksi hyvinvointia edistäväksi tekijäksi. Kunnallinen yhteisöllinen senioriasuminen tukee ikääntyneen hyvinvointia sen eri osa-alueilla. Asumismuoto on sen lisäksi asukkaille edullinen, joten tämän tyyppinen asumisratkaisu on tulevaisuudessa toimiva vaihtoehto ikääntyneelle väestölle.