Siivottavuudenarviointiprosessin kehittäminen

Abstract

Kehittämistyön tarkoituksena oli Ramboll Finland Oy:ssä aiemmin käytössä olleen siivottavuudenarviointiprosessin kehittäminen siten, että tilojen siivottavuuden, käytettävyyden ja yleisen järjestyksen parantamiseen liittyviä toimenpiteitä saataisiin vietyä nopeammin käytäntöön. Siivottavuudenarviointiprosessia kehitettiin järjestämällä tilojen käyttäjille siivottavuutta käsittelevä koulutus ennen tilojen ensimmäistä siivottavuudenarviointia. Siivottavuudenarviointiprosessin kehittäminen katsottiin tarpeelliseksi, sillä ennen prosessikehitystä tehtyjen arviointien yhteydessä nousi usein esille käyttäjien epätietoisuus siivottavuuteen liittyvien asioiden osalta.

Siivottavuudenarviointeja tehtiin yhteensä 26 kohteessa, joista 14 kohteen ar-viointituloksia tarkasteltiin tässä opinnäytetyössä. Siivottavuudenarviointien tuloksissa tapahtuneita muutoksia vertailtiin ennen prosessikehitystä ja prosessikehityksen jälkeen tehtyjen arviointitulosten kesken.

Arviointitulosten perusteella todettiin, että kehittämistyö oli tarpeellinen toteuttaa. Tilojen siivottavuudessa oli tapahtunut kehitystä erityisesti niissä kohteissa, joissa tilojen käyttäjät sitoutuivat siivottavuuden kehittämiseen ja ylläpitämiseen. Siivottavuutta käsittelevää koulutusta voidaan jatkossa käyttää ja muokata eri käyttäjäryhmille sopivaksi rakennuksen elinkaaren kaikissa vaiheissa.

The purpose of this development work was to improve the cleanability evaluation process which was previously used in Ramboll Finland Oy. The process was implemented to improve to get the effects of cleanability development more quickly into practice. The cleanability evaluation process was developed by organizing a cleanability training for the users of thepremises. The training was kept before the cleanability was evaluated by an external evaluator. The cleanability evaluation process development was useful to do, because before the development process there were many times when the lack of the awareness about cleanability of users came out.

There were overall 26 places where the cleanability evaluation was made and 14 of those evaluation results were compared in this work. The changes in the results were compared between the evaluations made before and after the process development.

By the evaluation results it was stated that the development work was useful to do. There was development in cleanability of premises especially in those places, where the users of the premises were committed to do the corrective action of improving and maintaining the cleanability. In the future the cleanability training can be used and modified to suit different places and user groups in all the phases of the building's life cycle.