Kuntoutus ja Kustannukset : Case: Ammatillisen kuntoutustoiminnan kustannusvaikutukset Jyväskylän kaupungille
Kihlström, Anne; Uusitalo, Reetta (2014)
Lataukset:
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014061112513
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014061112513
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten Jyväskylän kaupungin henkilöstöyksikön tukipalveluiden käytössä oleva varhaisen puuttumisen malli ja ammatillinen kuntoutustoiminta vaikuttavat Jyväskylän kaupungin sairauspoissaolokustannuksiin. Tutkimus perustui tapaustutkimukseen ja käsitti Jyväskylän kaupungin 20 työntekijän ammatillisen kuntoutuksen asiakkuushistorian tarkastelujaksolla 2009−2011. Aineisto kerättiin Jyväskylän kaupungin omasta sisäisestä työntekijärekisteristä. Tutkimus rajattiin niin, että ammatillisen kuntoutustoiminnan asiakkuuksien alkamisajankohta oli vuonna 2009. Tutkimuksessa käsiteltävien 20 tapauksen sairauspäivien määrää verrattiin kahden vuoden ajanjaksoina ennen ja jälkeen asiakkuuden alkua.
Tutkimuksessa selvitettiin tapausten henkilöstökustannusrakenteen syy-seuraussuhteita ja liitettiin ne ammatillisen kuntoutustoiminnan mukaisiin toimenpiteisiin. Sairauspoissaolokustannusten osalta vertailtiin sairauspäivän hinnan mittareita. Tutkimuksen tuloksissa vertailtiin 20 tapauksen sairauspoissaolokustannusten kehitystä. Tarkempaan tarkasteluun valittiin sattumanvaraisesti 20 asiakkuudesta esimerkkitapauksiksi 4 ammatillisen kuntoutuksen asiakasta. Neljän tapauksen osalta avattiin ammatillisen kuntoutusprosessin historia, työhistoria, laskettiin sairauspoissaolopäivät sekä sairauspoissaolopäivien kustannukset ja niiden muutokset. Tutkimuksessa sairaupoissaolokustannuksia laskettessa mittarina käytettiin Eilinkeinoelämän keskusliiton 350 euron päiväkohtaista kustannusmittaria.
Käsiteltyjen tapausten osalta sairauspoissaolokustannusten kehitys kääntyi laskuun. Kuntoutustoiminnalla saaduilla tuloksilla voidaan katsoa olevan positiivinen vaikutus Jyväskylän kaupungin henkilöstökustannuksiin. Tutkimuksen esimerkkitapausten osalta sairauspoissaolojen trendi oli laskeva tarkastelujakson käännekohdan jälkeen, ¾ osalla tapauksista tapahtui kuitenkin kasvua sairauspoissaoloissa tarkastelujakson lopulla. Tulevaisuudessa voitaisiin tutkia kuntoutusprosessin onnistumista sekä kartoittaa todellisten sairauspoissaolojen kustannuksia koko henkilöstön osalta.
Tutkimuksessa selvitettiin tapausten henkilöstökustannusrakenteen syy-seuraussuhteita ja liitettiin ne ammatillisen kuntoutustoiminnan mukaisiin toimenpiteisiin. Sairauspoissaolokustannusten osalta vertailtiin sairauspäivän hinnan mittareita. Tutkimuksen tuloksissa vertailtiin 20 tapauksen sairauspoissaolokustannusten kehitystä. Tarkempaan tarkasteluun valittiin sattumanvaraisesti 20 asiakkuudesta esimerkkitapauksiksi 4 ammatillisen kuntoutuksen asiakasta. Neljän tapauksen osalta avattiin ammatillisen kuntoutusprosessin historia, työhistoria, laskettiin sairauspoissaolopäivät sekä sairauspoissaolopäivien kustannukset ja niiden muutokset. Tutkimuksessa sairaupoissaolokustannuksia laskettessa mittarina käytettiin Eilinkeinoelämän keskusliiton 350 euron päiväkohtaista kustannusmittaria.
Käsiteltyjen tapausten osalta sairauspoissaolokustannusten kehitys kääntyi laskuun. Kuntoutustoiminnalla saaduilla tuloksilla voidaan katsoa olevan positiivinen vaikutus Jyväskylän kaupungin henkilöstökustannuksiin. Tutkimuksen esimerkkitapausten osalta sairauspoissaolojen trendi oli laskeva tarkastelujakson käännekohdan jälkeen, ¾ osalla tapauksista tapahtui kuitenkin kasvua sairauspoissaoloissa tarkastelujakson lopulla. Tulevaisuudessa voitaisiin tutkia kuntoutusprosessin onnistumista sekä kartoittaa todellisten sairauspoissaolojen kustannuksia koko henkilöstön osalta.