Liikeanalyysilaitteiston käyttöliittymän suunnittelu
Knutti, Jukka (2014)
Knutti, Jukka
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014060812143
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014060812143
Tiivistelmä
Työn toimeksiantaja oli Mika Lähteenmäki, joka kehitti ranteen langattoman liikeanalyysilaitteiston. Sen avulla niveltraumasta kärsivä potilas voi seurata nivelensä kuntoutuksen etenemistä ja liikeratojen laajuutta. Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää älypuhelimella käytettävä ja liikeanalyysilaitteistoon yhdistettävän mobiilikäyttöliittymän konsepti. Liikeanalyysilaitteisto ja mobiilikäyttöliittymä muodostavat yhdessä ensimmäisen laatuaan olevan lääkinnällisen laitteen, jota potilaan on tarkoitus käyttää esimerkiksi kotonaan, erilaisia kuntoutukseen tarkoitettuja liikerataharjoituksia tehdessään.
Käyttöliittymän suunnittelussa hyödynnettiin käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteita ja iteratiivisen suunnittelun prosessimallia. Suunnittelussa otettiin huomioon perinteisten käytettävyysperiaatteiden ja käyttöliittymäohjeistuksien lisäksi mobiilikäyttöliittymien erityispiirteet sekä lääkintälaitedirektiivien ja standardien ohjeistukset koskien käyttöliittymiä. Käyttäjät otettiin huomioon erilaisilla käyttäjäpersoonilla ja suunnitellun käytön kontekstien analysoinnilla, potentiaalisen käyttäjäryhmän ollessa erittäin suuri. Työn tuloksena saatiin paperiprototyyppien avulla iteroidut käyttöliittymän rautalankamallit sekä rautalankamallien käytettävyyttä arvioivat heurististen arviointien tulokset.
Rautalankamallien heuristisilla arvioinneilla löytyi muutamia ongelmakohtia, jotka tulee korjata seuraaviin malleihin ennen oikeaa, toimivaa sovellusta. Arviointien perusteella käyttöliittymässä ei ole suuria käytettävyysongelmia. Paremman käsityksen käyttöliittymän käytettävyydestä ja mahdollisista käytettävyysongelmista saisi kuitenkin testaamalla toimivaa mobiilikäyttöliittymää käytettävyystestauksin. Toimeksiantaja voi kuitenkin hyödyntää jatkossa työn tuloksena saatuja rautalankamalleja sekä käyttöliittymän suunnittelua varten koottua teoriapohjaa.
Käyttöliittymän suunnittelussa hyödynnettiin käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteita ja iteratiivisen suunnittelun prosessimallia. Suunnittelussa otettiin huomioon perinteisten käytettävyysperiaatteiden ja käyttöliittymäohjeistuksien lisäksi mobiilikäyttöliittymien erityispiirteet sekä lääkintälaitedirektiivien ja standardien ohjeistukset koskien käyttöliittymiä. Käyttäjät otettiin huomioon erilaisilla käyttäjäpersoonilla ja suunnitellun käytön kontekstien analysoinnilla, potentiaalisen käyttäjäryhmän ollessa erittäin suuri. Työn tuloksena saatiin paperiprototyyppien avulla iteroidut käyttöliittymän rautalankamallit sekä rautalankamallien käytettävyyttä arvioivat heurististen arviointien tulokset.
Rautalankamallien heuristisilla arvioinneilla löytyi muutamia ongelmakohtia, jotka tulee korjata seuraaviin malleihin ennen oikeaa, toimivaa sovellusta. Arviointien perusteella käyttöliittymässä ei ole suuria käytettävyysongelmia. Paremman käsityksen käyttöliittymän käytettävyydestä ja mahdollisista käytettävyysongelmista saisi kuitenkin testaamalla toimivaa mobiilikäyttöliittymää käytettävyystestauksin. Toimeksiantaja voi kuitenkin hyödyntää jatkossa työn tuloksena saatuja rautalankamalleja sekä käyttöliittymän suunnittelua varten koottua teoriapohjaa.