Puumalan työikäisten liikunta-aktiivisuusselvitys 2022

Abstract

Opinnäytteen tavoitteena oli kartoittaa Puumalan kunnan työikäisen väestön liikunta-aktiivisuuden tilaa sekä kohderyhmän liikuntakäyttäytymiseen vaikuttavia tekijöitä. Valtaosa suomalaisista nykyaikuisista liikkuu tutkimusten ja havaintojen mukaan terveytensä kannalta riittämättömästi, joten kyselytutkimuksen avulla haluttiin selvittää, mikä on työikäisten puumalalaisten liikuntakäyttäytymisen tilanne sekä sitä estävät ja edistävät syyt. Kuntien vastuulla on terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan edellytysten luominen, liikuntapalvelujen järjestäminen sekä liikuntapaikkojen rakentaminen ja ylläpito. Puumalan kunnassa vuosina 2022–23 meneillään olevan liikunnan edistämishankkeen puitteissa tehdyn työikäisten terveysliikuntaselvityksen tarkoituksena oli saada olennaista tietoa juuri paikallisten liikuntapalvelujen kehittämiseksi.

Opinnäytteen työote oli kvantitatiivinen, ja kohderyhmänä olivat Puumalassa asuvat työikäiset aikuiset. Kyselytutkimuksen otanta koostui kunnan 20–65-vuotiaista vakinaisista työntekijöistä (n=78). Kyselytutkimus toteutettiin toukokuussa 2022 anonyyminä Webropol-verkkokyselynä, johon vastaajat saivat linkin sähköpostitse. Kyselyvastauksia saatiin yhteensä 32 henkilöltä eli vastausprosentti oli 41 %. Vastaajien sukupuolijakauma noudatti suunnilleen kunnan työntekijöiden sukupuolijakaumaa: miehiä vastaajista oli 25 %, kun kunnan työntekijöistä heitä oli 23 % vuoden 2021 tilaston mukaan.

Tutkimuksen keskeisenä tietoperustana ja mittarina terveysliikunnan määrän ja laadun arviointiin olivat UKK:n ja Käypä hoidon liikkumissuositukset aikuisille. Liikuntakäyttäytymisen syitä kartoittavan osion teoreettisena viitekehyksenä olivat motivaatio- ja terveyspsykologian parissa yleinen käyttäytymisen muutosinterventioiden kattoteoria COM-B-malli sekä itsemääräämisteoria.

Kyselytutkimuksen perusteella kansallisen terveysliikuntasuosituksen täyttyminen oli riittämätön 3/4:lla kohderyhmästä, ja suurimmat liikuntaa estävät tekijät liittyivät yksilöiden sisäiseen motivaatioon. Vastaajista 25 % täytti terveysliikuntasuosituksen, ja vajaa puolet (47 %) täytti pelkät kestävyysliikuntasuositukset. Miehet olivat liikunnallisesti aktiivisempia kuin naiset. Ikäryhmiä vertailtaessa nuoremmat alle 40-vuotiaat olivat aktiivisempia liikkujia kuin vanhemmat. Yleisimmät liikkumista estävät syyt olivat ajan ja motivaation puute. Liikuntakäyttäytymistä edistäviä sisäisesti motivoivia syitä ei tutkimuksessa erikseen selvitetty, mutta ilmi tulleet ohjatun liikunnan sopiva aikataulutus sekä työpaikka- ja työmatkaliikuntaa tukevat toimet ovat pohjana liikuntapalvelujen kehittämiselle ja paremmalle saavutettavuudelle. Liikuntaneuvonta ja elintapaohjaus kiinnosti reilua puolta (59 %) vastaajista, mistä voidaan päätellä, että kiinnostusta liikunnan lisäämiseen on kohtuullisesti.

Puumalan liikunta-aktiivisuusselvityksessä hyötyliikunta sekä luontoliikunnan suosio korostuivat. Liikuntakäyttäytymisen sisäisiä motivaatiotekijöitä pitäisi jatkossa kartoittaa tarkemmin, jotta kunta voisi kohdentaa liikuntaa edistäviä toimenpiteitä paremmin. Liikuntaneuvonta voisi olla avainasemassa liikunnallisuuden vakiinnuttamisessa kuntalaisten omaehtoiseksi elämäntavaksi.