''Lapsen keho on aina sopiva ja hyvä'' : kehotunnekasvatuksen toteutuminen ja merkitys varhaiskasvatuksessa

Abstract

Kehotunnekasvatus on lapsen ikätasoista seksuaali-, tunnetaito- sekä turvataitokasvatusta. Nämä ovat tärkeitä aiheita kaiken ikäisten lasten turvalliselle ja terveelle kasvulle ja tasapainoisen kehoitsetunnon, minäkuvan ja seksuaalisuuden kehittymiselle.

Tutkimme, miten kehotunnekasvatus toteutuu varhaiskasvatuksessa siellä työskentelevien näkökulmasta. Teimme laadullisen tutkimuksen ja keräsimme tutkimusaineiston anonyymilla e-kyselyllä.

Tuloksissa ilmeni, että kehotunnekasvatuksen teemat koettiin tärkeänä aiheena, mutta valtaosa koki, ettei nämä toteudu riittävällä tasolla. Tämän koettiin johtuvan suurimmaksi osaksi tiedon puutteesta, erilaisista asenteista ja yhteisen linjan puuttumisesta työyhteisöissä. Sen sijaan osa vastaajista kertoi kehotunnekasvatuksen olevan osa oman tiimin käytäntöä ja monet vastaajat olivat hankkineet itse tietoa aiheesta. Vastauksissa ilmeni kehotunnekasvatusta toteuttavien käyttävän usein saatavilla olevaa materiaalia.

Suuri osa vastaajista kaipasi aiheesta lisää koulutusta ja koko työyhteisön toimintamallien sopimista. Vastauksissa toivottiin, että ymmärrys kehotunnekasvatuksesta ja sen merkityksestä tavoittaisi kaikki varhaiskasvatuksen työntekijät sekä lasten perheet.

Tulosten perusteella varhaiskasvatuksen kentälle tarvittaisiin enemmän koulutusta kehotunnekasvatuksen sisällöistä. Tiedon ja käytännön keinojen oppimisen lisäisi lasten kanssa työskentelevien taitoja ja sitä kautta lisäisi lasten hyvinvointia sekä tervettä itsetunnon kehittymistä.

Body-emotion education is gender sensitive education about sexuality, emotion skills and safety skills. These are important themes to support safe and healthy growth and well-balanced development of self-esteem, self-image, and sexuality for children of all ages.

The aim of the study was to examine body-emotion education in early childhood education from the employees' perspective. Qualitative research method was used, and material for the study was collected in an anonymous e-survey.

The results of the study suggest that the themes of body-emotion education were found important, but most respondents felt it was not carried out sufficiently well. The respondents said this was mostly due to lack of knowledge, different attitudes, and lack of collective policies in work communities. Instead, some respondents said they had body-emotion education included in the policies of their own workgroup. Many respondents had searched information about the subject. Those respondents who put body-emotion education in practice often used materials that were available.

Further, most respondents wished for more education about body-emotion education so that understanding and importance of it would reach all employees of early childhood education and families of children.

In conclusion, more education about body-emotion education is needed in the field of early childhood education. Better knowledge and skills among workers would increase the well-being and healthy development of self-esteem of children.