Coronapandemins påverkan på studerande: en kvalitativ studie om hur covid-19 och distansstudier har påverkat studerandes psykiska hälsa och skolgång

Abstract

Syftet med detta examensarbete var att utöka kunskapen och förståelsen för studerandes svårigheter under coronapandemin. Studien utfördes med stöd av projektet VERNA. Tre frågeställningar utformades: Hur har studerande upplevt distansstudier, hur har coronapandemin påverkat studerandes psykiska hälsa samt har studerande fått stöd med skolgången och den psykiska hälsan?

Som teoretiska utgångspunkter valdes Neumans systemmodell om hälsa och stressorer samt Antonovskys teori KASAM, eller ”känsla av sammanhang”. Som datainsamlingsmetod användes strukturerade skriftliga intervjuer, och i studien deltog 14 studerande på Yrkeshögskolan Novia. Materialet analyserades sedan genom en kvalitativ innehållsanalys. Tre huvudkategorier uppstod: Upplevelser av distansstudier, pandemins påverkan på den psykiska hälsan och stöd för den psykiska hälsan och skolgången. Flera underkategorier steg även fram.

I resultatet framkommer att pandemin och distansundervisningen varit en stor påfrestning för merparten av studerande. Många hade känt sig ensamma och upplevt mera stress, ångest och oro. Orken och motivationen var mycket låg hos de flesta studerandena, vilket ledde till sämre prestationer. De flesta hade inte använt sig av professionellt stöd, men bland de som gjort det så var vissa nöjda medan andra ansåg att stödet var bristfälligt.

Opinnäytetyön tavoitteena oli laajentaa tietoa ja ymmärrystä opiskelijoiden vaikeuksista koronaviruspandemian aikana. Tutkimus toteutettiin VERNA-projektin tuella. Suunniteltiin kolme kysymystä: Kuinka opiskelijat ovat kokeneet etäopintoja, miten koronaviruspandemia on vaikuttanut opiskelijoiden mielenterveyteen, ja onko opiskelijoita tuettu koulunkäynnissä ja mielenterveydessä?

Teoreettisiksi lähtökohdiksi valittiin Neumanin terveys- ja stressitekijöiden järjestelmämalli sekä Antonovskyn teoria SOC eli ”koherenssin tunnetta”. Tiedonkeruumenetelmänä käytettiin strukturoituja kirjallisia haastatteluja, ja tutkimukseen osallistui 14 opiskelijaa Noviaammattikorkeakoulussa. Materiaali analysoitiin sen jälkeen laadullisen sisältöanalyysin avulla. Kolme pääkategoriaa nousi esiin: Kokemukset etäopiskelusta, pandemian vaikutus mielenterveyteen, ja tuki mielenterveydelle ja koulunkäynnille. Useita alakategorioita muodostui myös.

Tuloksessa näyttää, että pandemia ja etäopiskelu ovat olleet suuri rasitus suurimmalle osalle opiskelijoista. Moni oli tuntenut itsensä yksinäiseksi ja kokenut enemmän stressiä, ahdistusta ja huolta. Voima ja motivaatio olivat erittäin alhaiset useimmissa opiskelijoissa, mikä johti huonompaan suoritukseen. Useimmat eivät olleet käyttäneet ammatillista tukea, mutta niiden joukossa, jotka olivat tehneet niin, jotkut olivat tyytyväisiä, kun taas toiset kokivat tuen olevan puutteellinen.

The aim of this thesis was to expand knowledge and understanding of students' difficulties during the coronavirus pandemic. The study was conducted with the support of the VERNA project. Three questions were formed: How have students experienced distance studies, how has the coronavirus pandemic affected students' mental health, and have students received any support with their studies and mental health?

As a theoretical frame, Neuman's System Model on health and stressors as well as Antonovsky's theory SOC, or “sense of coherence”, were chosen. Structured written interviews were used to collect data, and 14 students at Novia University of Applied Sciences participated in the study. The material was then analyzed through a qualitative content analysis. Three main categories emerged: Experiences of distance studies, the pandemic’s impact on mental health, and support for mental health and studies. Several subcategories arose as well.

The result shows that the pandemic and distance learning have been a major strain for most students. Quite a few people had felt lonely and experienced more stress, anxiety, and worry. The energy and motivation were very low in most of the students, leading to poorer performance. Most had not used any professional support, but among those who had, some were satisfied while others felt the support was flawed.