Kohtalon kolhimasta vaikeuksien voittaja : elämänhallinnan rakentuminen ennakointidialogeina kuntouttavassa työtoiminnassa

Abstract

Opinnäytetyössä sovellettiin tulevaisuuden muistelu -menetelmää pitkäaikaistyöttömien kohtaamisessa. Tulevaisuuden muistelu on dialoginen verkostopalaverimenetelmä, jota on kehitetty mm. vahvistamaan asiakkaiden omaa roolia ratkaisujensa tuottamisessa. Työn tarkoituksena oli kokemuksen ja teorian kerääminen menetelmän käytöstä ja soveltamisesta. Tavoitteena oli, että opinnäytetyötä voitaisiin hyödyntää työttömyydenhoidon palveluita tarjoavan Nauha ry:n keinovalikoimassa. Pitkän aikavälin tavoitteena on kasvattaa pitkäaikaistyöttömien osallisuutta ja toimijuutta sekä tuottaa lisäosaamista alan asiakaskohtaamisiin. Odotuksena oli, että ennakointidialogeja käyttämällä voidaan tukea asiakkaiden omaa toimijuutta ja sisäisen motivaation löytymistä elämänhallinnan rakentamisessa.

Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus, jonka aineisto kerättiin teemahaastatteluissa. Haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin. Haastateltavat vastasivat aluksi kysymyksiin työ- ja koulutustaustoistaan, arvioivat asemaansa työ- ja koulutusmarkkinoilla sekä kertoivat nykytilanteisiinsa johtaneista seikoista. Saavutetun ymmärryksen pohjalta haastateltavia pyydettiin kuvailemaan ”hyvä tulevaisuutensa”: miten asiat olisivat, kun ne olisivat hyvin. Tulevaisuusnäkökulmasta käsin haastateltavat tuottivat ennakointidialogeja siitä, miten hyvään tulevaisuuteen oli kuljettu. Menetelmä mahdollisti elämäntilanteiden tarkastelun uudesta perspektiivistä, ratkaisukeskeisesti ja toivon näkökulmia avaten. Haastateltavat kuvasivat lähtötilanteitaan alkuun ongelmakeskeisesti ja näköalattomasti, mutta haastattelun edetessä vapautuivat kertomaan toiveitaan ja tuottamaan myös ratkaisuja tilanteisiinsa.

Aineistoa analysoitiin teoriasidonnaisesti ja vastaajien osallisuuden kokemuksia ja sisäiseen motivaatioon liittyviä tekijöitä kommentoiden. Aineistosta nostettiin tulevaisuuden muisteluun liittyviä havaintoja. Menetelmän hyötyjä ja heikkouksia mietittiin suhteessa tutkimuksen tavoitteisiin ja tutkimuskysymyksiin.

Johtopäätöksissä todetaan, että tulevaisuuden muistelu soveltuu hyvin menetelmäksi myös pitkäaikaistyöttömien kohtaamisessa. Menetelmän dialogisuus nähdään sisäistä motivaatiota kasvattavana. Kaikkien elämäntilanteeseen tämä menetelmä ei kuitenkaan sovi.

In this thesis, the remember the future method was applied in meetings with the long-term unemployed. Remember the future is a networking meeting method that has been developed for, for example, strengthening the customers' own role in producing their solutions. The purpose of the thesis was to gather experience and explore theory on the use and application of the method. The aim was that findings from the thesis to be utilised in the toolbox of Nauha ry, and benefit unemployment care services. The long-term goal was to increase the involvement and agency of the long-term unemployed, and to produce additional expertise for the customer encounters in this sector. It was expected that the customers' own agency and finding their internal motivation in building life management could be supported by using anticipation dialogues.

The thesis is a qualitative research study, the data for which was collected in thematic interviews. The interviews were recorded and transcribed. The interviewees initially answered questions about their work and education backgrounds, assessed their position in the labour and education market and described the factors that had led to their current situation. Based on this understanding, the interviewees were asked to describe their “good future”: how things would be when they were good. From the perspective of the future, the interviewees produced anticipation dialogues on how they had reached their good future. The method made it possible to examine life situations from a new perspective in a solution-oriented manner, and perspectives of hope were opened in the process. The interviewees initially described their starting situations in a problem-oriented and visionless manner, but as the interview progressed, they became more relaxed and expressed their wishes and produced solutions for their situations.

The data set was analysed in a theoretical manner while commenting on the participants' experiences of involvement and internal motivation factors. Conclusions related to remembering the future were drawn from the data. The advantages and disadvantages of the method were considered in relation to the research objectives and research questions.

It is stated in the conclusions that remembering the future is well suited as a method for working with the long-term unemployed. The dialogic nature of the method is seen to increase intrinsic motivation. However, this method is not suitable for all situations.