Tasomaisuusoikaisutyövaiheen työaikalaskentakaava
Salo, Erno (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202303103379
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202303103379
Tiivistelmä
Tämä työ toteutettiin Tibnor Oy:n, Seinäjoen teräspalvelukeskukselle. Tibnor on Pohjoismaissa ja Baltiassa toimiva terästeollisuuden yritysten teräs- ja materiaalitoimittaja.
Työn tavoitteena oli muodostaa tasomaisuusoikaisulinjalla suoritettavien töiden työaikalaskentakaava tuotantotekniselle suunnittelulle kuormitusten laskentaan sekä Parts-myynnille hinnoittelun tueksi. Toimeksiantajayrityksellä ei ollut olemassa olevaa työaikalaskentakaavaa, vaan työaikojen määrittely perustui enemmän tai vähemmän tasomaisuusoikaisulinjastolla aiemmin suoritettuihin töihin ja niihin käytettyyn aikaan.
Työ aloitettiin tutustumalla työpisteeseen ja siinä suoritettaviin töihin. Kun kokonaiskuva tasomaisuusoikaisulinjastolla suoritettavista töistä sekä siihen kuuluvasta muusta toiminnasta, oli muodostunut, voitiin miettiä työaikalaskentakaavan muodostamista. Työaikalaskentakaava muodostettiin hyödyntämällä lineaarista regressioanalyysiä Nestix-tuotannonohjausjärjestelmästä saatuihin toteutuneisiin työaikaraportointeihin. Tarvittavien tietojen saamisen jälkeen muodostettiin työaikalaskentakaava.
Lopputuloksena saatiin muodostettua lineaarisen regressioanalyysin avulla työaikalaskentakaava, joka ohjelmistotoimittajan toimesta integroidaan Nestix-tuotannonohjausjärjestelmään. Tämän seurauksena kertoimien päivittäminen työaikalaskentakaavaan helpottuu ja niitä voidaan tarkentaa tarvittaessa.
Työn tavoitteena oli muodostaa tasomaisuusoikaisulinjalla suoritettavien töiden työaikalaskentakaava tuotantotekniselle suunnittelulle kuormitusten laskentaan sekä Parts-myynnille hinnoittelun tueksi. Toimeksiantajayrityksellä ei ollut olemassa olevaa työaikalaskentakaavaa, vaan työaikojen määrittely perustui enemmän tai vähemmän tasomaisuusoikaisulinjastolla aiemmin suoritettuihin töihin ja niihin käytettyyn aikaan.
Työ aloitettiin tutustumalla työpisteeseen ja siinä suoritettaviin töihin. Kun kokonaiskuva tasomaisuusoikaisulinjastolla suoritettavista töistä sekä siihen kuuluvasta muusta toiminnasta, oli muodostunut, voitiin miettiä työaikalaskentakaavan muodostamista. Työaikalaskentakaava muodostettiin hyödyntämällä lineaarista regressioanalyysiä Nestix-tuotannonohjausjärjestelmästä saatuihin toteutuneisiin työaikaraportointeihin. Tarvittavien tietojen saamisen jälkeen muodostettiin työaikalaskentakaava.
Lopputuloksena saatiin muodostettua lineaarisen regressioanalyysin avulla työaikalaskentakaava, joka ohjelmistotoimittajan toimesta integroidaan Nestix-tuotannonohjausjärjestelmään. Tämän seurauksena kertoimien päivittäminen työaikalaskentakaavaan helpottuu ja niitä voidaan tarkentaa tarvittaessa.