Korona-ajan vaikutus rekrytointiprosessiin henkilöstöpalveluyrityksissä
Niemonen, Heidi; Ollinen, Jere (2023)
Niemonen, Heidi
Ollinen, Jere
2023
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202303143551
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202303143551
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää rekrytoijien kokemuksia korona-ajan vaikutuksesta rekrytointeihin. Opinnäytetyössä tarkasteltiin korona-ajan aiheuttamia muutoksia henkilöstöpalveluyritysten rekrytoijien näkökulmasta. Tavoitteena oli kartoittaa korona-ajan seurauksena tapahtuneita toimintatapojen ja rekrytointiprosessin muutoksia henkilöstöpalveluyrityksissä, sekä millaiseksi nämä muutokset on koettu.
Opinnäytetyö toteutettiin monimenetelmällisenä tutkimuksena hyödyntäen kyselylomaketta sekä teemahaastatteluja. Kyselyyn vastasi 25 henkilöstöpalveluyritysten rekrytoijaa ja haastattelut pidettiin kahden
alan asiantuntijan kanssa. Tutkimuksen pääpaino oli kyselytutkimuksessa, jolla kartoitettiin kohderyhmän
kokemuksia korona-ajan aiheuttamista rekrytoinnin muutoksista. Haastatteluilla syvennettiin kyselytutkimuksen tuloksia.
Tutkimuksen tuloksissa selvisi, että korona-ajalla on ollut selvä vaikutus yritysten toimintatapoihin ja rekrytointiprosessiin. Koronaviruksen aiheuttamien vaikutuksien arvioitiin olleen sekä myönteisiä, että kielteisiä.
Vaikutukset vaihtelevat alakohtaisesti paljonkin, mutta kokonaisuudessaan kaikki vastaajat kokivat korona-ajan vaikuttaneen rekrytointeihin edes jonkin verran. Tämä on huomattavissa muun muassa haastattelujen
perumisen yleistymisenä, työmäärän lisääntymisenä sekä työntekijöiden kysynnän ja työnhakijoiden määrän muuttumisena. Merkittävimpänä muutoksena esiin nousi kuitenkin etätyöskentely ja etätyövälineiden,
kuten Teams-sovelluksen välityksellä tapahtuvien videohaastatteluiden käyttö. Tulosten perusteella etätyöskentelyn ja videohaastattelujen koetaan kehittäneen rekrytointiprosessia entistä tehokkaammaksi, nopeammaksi ja joustavammaksi, mutta niillä on myös negatiivinen vaikutus työyhteisön yhteisöllisyyteen ja
työnhakijan soveltuvuuden selvittämiseen. Etätyöskentelyn ja etätyövälineiden käytön toivotaan kuitenkin
olevan mahdollista tulevaisuudessakin.
Tutkimuksen avulla rekrytointipalveluita tarjoavat yritykset ja niiden työntekijät voivat tarkastella työntekijöiden kokemuksia korona-ajan rekrytoinnin muutoksista. Tulokset osoittivat, että etätyöskentely on kokonaisuudessaan pidetty ja työskentelyä tehostava työmuoto, mutta sen toteuttamisessa on myös kehityskohteita. Jatkotutkimuksen aiheena voisi olla etätyövälineiden hyödyn tehostaminen.
Opinnäytetyö toteutettiin monimenetelmällisenä tutkimuksena hyödyntäen kyselylomaketta sekä teemahaastatteluja. Kyselyyn vastasi 25 henkilöstöpalveluyritysten rekrytoijaa ja haastattelut pidettiin kahden
alan asiantuntijan kanssa. Tutkimuksen pääpaino oli kyselytutkimuksessa, jolla kartoitettiin kohderyhmän
kokemuksia korona-ajan aiheuttamista rekrytoinnin muutoksista. Haastatteluilla syvennettiin kyselytutkimuksen tuloksia.
Tutkimuksen tuloksissa selvisi, että korona-ajalla on ollut selvä vaikutus yritysten toimintatapoihin ja rekrytointiprosessiin. Koronaviruksen aiheuttamien vaikutuksien arvioitiin olleen sekä myönteisiä, että kielteisiä.
Vaikutukset vaihtelevat alakohtaisesti paljonkin, mutta kokonaisuudessaan kaikki vastaajat kokivat korona-ajan vaikuttaneen rekrytointeihin edes jonkin verran. Tämä on huomattavissa muun muassa haastattelujen
perumisen yleistymisenä, työmäärän lisääntymisenä sekä työntekijöiden kysynnän ja työnhakijoiden määrän muuttumisena. Merkittävimpänä muutoksena esiin nousi kuitenkin etätyöskentely ja etätyövälineiden,
kuten Teams-sovelluksen välityksellä tapahtuvien videohaastatteluiden käyttö. Tulosten perusteella etätyöskentelyn ja videohaastattelujen koetaan kehittäneen rekrytointiprosessia entistä tehokkaammaksi, nopeammaksi ja joustavammaksi, mutta niillä on myös negatiivinen vaikutus työyhteisön yhteisöllisyyteen ja
työnhakijan soveltuvuuden selvittämiseen. Etätyöskentelyn ja etätyövälineiden käytön toivotaan kuitenkin
olevan mahdollista tulevaisuudessakin.
Tutkimuksen avulla rekrytointipalveluita tarjoavat yritykset ja niiden työntekijät voivat tarkastella työntekijöiden kokemuksia korona-ajan rekrytoinnin muutoksista. Tulokset osoittivat, että etätyöskentely on kokonaisuudessaan pidetty ja työskentelyä tehostava työmuoto, mutta sen toteuttamisessa on myös kehityskohteita. Jatkotutkimuksen aiheena voisi olla etätyövälineiden hyödyn tehostaminen.