Liikkumalla mielen hyvinvointia: käyttäjälähtöinen fyysisen aktiivisuuden edistämisen palvelupolkumalli mielialahäiriöpalveluiden potilaille.
Koppinen, Janne (2023)
Koppinen, Janne
2023
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202303153598
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202303153598
Tiivistelmä
Mielenterveyshäiriöt ovat lisääntyneet merkittävästi ja niissä korostuvat masennuksen sekä ahdistuneisuushäiriön esiintyvyys. Fyysistä aktiivisuutta ja liikuntaa hyödynnetään vaikuttavana hoitomuotona masennuksen ja ahdistuneisuushäiriön kliinisessä hoidossa ja samalla hoitomuoto tukee hyvän terveyden ylläpitämistä. Masennusta ja ahdistuneisuushäiriötä sairastavat potilaat kokevat kuitenkin esteitä ja motivaatiotekijöitä fyysisen aktiivisuuden ja liikunnan lisäämiseksi. Esteiden ja motivaatiotekijöiden tunteminen on ensimmäinen askel vaikuttavien liikuntapalveluiden kehittämistyössä.
Tämän kehittämistyön tavoitteena oli kehittää käyttäjälähtöisesti palvelupolkumalli, joka tukee masennusta ja ahdistuneisuushäiriötä sairastavien potilaiden fyysistä aktiivisuutta sekä liikuntaa. Kehittämistyö toteutettiin käyttäjälähtöisesti, jossa käyttäjät olivat keskeisessä osassa kehittämistyötä. Tässä työssä käyttäjät ovat Helsingin kaupungin mielialahäiriöpalveluiden potilaat ja Helsingin kaupungin psykiatria- ja päihdepalveluiden työntekijät. Käyttäjälähtöisestä innovaatioprosessista toteutuivat asiakasymmärrys- ja ideointivaihe.
Kehittämistyön ensimmäinen vaihe oli selvittää, mitkä esteet ja motivaatiotekijät vaikuttavat mielialahäiriöpalveluiden potilaiden fyysiseen aktiivisuuteen ja liikuntaan. Lisäksi selvitettiin miten fyysisen aktiivisuuden ja liikunnan puheeksi ottaminen, neuvonta sekä motivointi toteutuvat hoitotapaamisissa potilaiden näkökulmasta. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisen tutkimusprosessin mukaisesti ja menetelmäksi valikoitui strukturoitu kyselylomake.
Merkittävimmät esteet liittyvät potilaiden omakohtaisiin tunteisiin ja merkittävimmät motivaatiotekijät muodostuvat fyysisen aktiivisuuden sekä liikunnan positiivisista vaikutuksista. Fyysisen aktiivisuuden ja liikunnan puheeksi ottaminen, neuvonta sekä motivointi toteutuvat hoitotapaamisissa hyvällä tasolla osalle vastaajista, mutta suurin osa vastaajista koki, että aiheita ei käsitellä riittävästi tai ei käsitellä ollenkaan.
Toisessa vaiheessa kehitettiin Service blueprint palvelupolkumalli asiakasrajapinnassa työskentelevien hoitoalan ammattilaisten kanssa. Palvelupolkumallissa otettiin huomioon tutkimuksen tulokset. Lopputuloksena syntyi fyysistä aktiivisuutta ja liikuntaa edistävä palvelupolkumalli mielialahäiriöpalveluiden potilaille. Palvelupolkumalli tukee hoitohenkilökuntaa fyysisen aktiivisuuden ja liikunnan edistämistyössä, jota voidaan hyödyntää interventioiden suunnittelussa, rakenteiden kehittämisessä sekä kliinisessä työssä.
Tämän kehittämistyön tavoitteena oli kehittää käyttäjälähtöisesti palvelupolkumalli, joka tukee masennusta ja ahdistuneisuushäiriötä sairastavien potilaiden fyysistä aktiivisuutta sekä liikuntaa. Kehittämistyö toteutettiin käyttäjälähtöisesti, jossa käyttäjät olivat keskeisessä osassa kehittämistyötä. Tässä työssä käyttäjät ovat Helsingin kaupungin mielialahäiriöpalveluiden potilaat ja Helsingin kaupungin psykiatria- ja päihdepalveluiden työntekijät. Käyttäjälähtöisestä innovaatioprosessista toteutuivat asiakasymmärrys- ja ideointivaihe.
Kehittämistyön ensimmäinen vaihe oli selvittää, mitkä esteet ja motivaatiotekijät vaikuttavat mielialahäiriöpalveluiden potilaiden fyysiseen aktiivisuuteen ja liikuntaan. Lisäksi selvitettiin miten fyysisen aktiivisuuden ja liikunnan puheeksi ottaminen, neuvonta sekä motivointi toteutuvat hoitotapaamisissa potilaiden näkökulmasta. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisen tutkimusprosessin mukaisesti ja menetelmäksi valikoitui strukturoitu kyselylomake.
Merkittävimmät esteet liittyvät potilaiden omakohtaisiin tunteisiin ja merkittävimmät motivaatiotekijät muodostuvat fyysisen aktiivisuuden sekä liikunnan positiivisista vaikutuksista. Fyysisen aktiivisuuden ja liikunnan puheeksi ottaminen, neuvonta sekä motivointi toteutuvat hoitotapaamisissa hyvällä tasolla osalle vastaajista, mutta suurin osa vastaajista koki, että aiheita ei käsitellä riittävästi tai ei käsitellä ollenkaan.
Toisessa vaiheessa kehitettiin Service blueprint palvelupolkumalli asiakasrajapinnassa työskentelevien hoitoalan ammattilaisten kanssa. Palvelupolkumallissa otettiin huomioon tutkimuksen tulokset. Lopputuloksena syntyi fyysistä aktiivisuutta ja liikuntaa edistävä palvelupolkumalli mielialahäiriöpalveluiden potilaille. Palvelupolkumalli tukee hoitohenkilökuntaa fyysisen aktiivisuuden ja liikunnan edistämistyössä, jota voidaan hyödyntää interventioiden suunnittelussa, rakenteiden kehittämisessä sekä kliinisessä työssä.
