Miten digitaalisuus muuttaa maksamista?
Pörhälä, Juuso (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202303163698
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202303163698
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä käsitellään erilaisia vaihtoehtoja maksamisen tulevaisuuteen. Maksamisen tulevaisuutta käsitellään menneisyyden ja nykyisyyden kautta, jotta tulevaisuudesta saadaan mahdollisimman laaja näkökulma. Erilaiset yksityispuolen innovaatiot ovat saaneet muun muassa keskuspankit pohtimaan omia digitaalisia ratkaisuja maksamisen suhteen. Tulevaisuus on tärkein osa-alue, koska näin voidaan ymmärtää, millä eri tavoilla arkipäiväisten asioiden hoito voisi muuttua.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena käyttäen tulevaisuuden tutkimuksen skenaariomenetelmää. Aineistona käytettiin uutisia, artikkeleja, blogeja, verkkosivuja, kirjoja, foorumeja sekä tilastoja. Skenaariomenetelmän ansiosta omien ajatuksien esiin nostaminen sopi hyvin työn luonteeseen. Tämän ansiosta työhön saatiin monia erilaisia näkökulmia.
Opinnäytetyö vastasi vaatimukseen erilaisten vaihtoehtoisten tulevaisuuksien esittelemisessä. Skenaarioita on neljä, joista jokainen esittelee, miten maksaminen sekä finanssipalvelut voisivat muuttua. Ensimmäisessä skenaariossa keskuspankkien suunnitelmat laskea liikkeelle omia digitaalisia valuuttoja on onnistunut. Tämä voi hyvinkin toteutua lähitulevaisuudessa, koska muun muassa Ruotsin Riksbank ja Euroopan keskuspankki suunnittelevat digitaalisia versioita omista valuutoistaan. Toisessa skenaariossa on laskettu liikkeelle globaali digitaalinen valuutta, jota käytetään niin ihmisten välisessä maksamisessa kuin kansainvälisessä kaupassa. Tämän suunnitelman toteutumisen tiellä on kuitenkin liikaa poliittisia kysymyksiä. Kolmannessa skenaariossa lohkoketjuteknologia on mahdollistanut perinteisten pankkien palveluiden aseman heikentämisen. Tämänkaltaisia palveluita on jo olemassa, kuten vaikkapa suomalainen Aave. Neljännessä skenaariossa tekoälyn kehitys on johtanut erilaisten verkkopalveluiden automatisointiin ja entistä tarkempaan personointiin. Tämän suuntaista kehitystä on havaittavissa jo nyt verkkokauppojen chat bottien sekä näistä pidemmälle viedyn version ChatGPT:n muodossa.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena käyttäen tulevaisuuden tutkimuksen skenaariomenetelmää. Aineistona käytettiin uutisia, artikkeleja, blogeja, verkkosivuja, kirjoja, foorumeja sekä tilastoja. Skenaariomenetelmän ansiosta omien ajatuksien esiin nostaminen sopi hyvin työn luonteeseen. Tämän ansiosta työhön saatiin monia erilaisia näkökulmia.
Opinnäytetyö vastasi vaatimukseen erilaisten vaihtoehtoisten tulevaisuuksien esittelemisessä. Skenaarioita on neljä, joista jokainen esittelee, miten maksaminen sekä finanssipalvelut voisivat muuttua. Ensimmäisessä skenaariossa keskuspankkien suunnitelmat laskea liikkeelle omia digitaalisia valuuttoja on onnistunut. Tämä voi hyvinkin toteutua lähitulevaisuudessa, koska muun muassa Ruotsin Riksbank ja Euroopan keskuspankki suunnittelevat digitaalisia versioita omista valuutoistaan. Toisessa skenaariossa on laskettu liikkeelle globaali digitaalinen valuutta, jota käytetään niin ihmisten välisessä maksamisessa kuin kansainvälisessä kaupassa. Tämän suunnitelman toteutumisen tiellä on kuitenkin liikaa poliittisia kysymyksiä. Kolmannessa skenaariossa lohkoketjuteknologia on mahdollistanut perinteisten pankkien palveluiden aseman heikentämisen. Tämänkaltaisia palveluita on jo olemassa, kuten vaikkapa suomalainen Aave. Neljännessä skenaariossa tekoälyn kehitys on johtanut erilaisten verkkopalveluiden automatisointiin ja entistä tarkempaan personointiin. Tämän suuntaista kehitystä on havaittavissa jo nyt verkkokauppojen chat bottien sekä näistä pidemmälle viedyn version ChatGPT:n muodossa.