Työntekijäkokemus henkilöstöravintoloissa

Abstract

Tämän opinnäytetyön osatoimeksianto tuli Kesprolta, koska he halusivat syventää ymmärrystä työntekijäkokemuksesta henkilöstöravintoloissa. Tavoitteena on selvittää yleisellä tasolla, mistä asioista koostuu työntekijäkokemus tällä hetkellä henkilöstöravintolan työntekijöillä. Työssä syvennytään työyhteisön sisäisen viestinnän ja palautekulttuurin johtamiseen ja niiden merkitykseen työntekijäkokemuksessa. Tutkimuksen teoreettinen osa koostuu yleisesti työntekijäkokemusta käsittelevästä kirjallisuudesta ja tieteellisistä artikkeleista. Sen jälkeen teoriaosuudessa käsitellään sisäisen viestinnän ja palautekulttuurin johtamisen merkityksestä työntekijäkokemukseen. Menestyäkseen yritys tarvitsee tekijöitä ja ravintola-alalla tekijöistä on ollut huutava pula. Alan houkuttelevuuden eteen on tehty töitä ja yritetty keksiä ratkaisuja. Kilpailu parhaista osaajista kasvaa, joten organisaatioiden on mietittävä, millä keinoilla erottua edukseen potentiaalisten työntekijöiden silmissä. Yksi keino on kääntää katse jo yrityksissä työskenteleviin yksilöihin. Se miksi käytän sanaa yksilö, johtuu siitä, että työntekijät haluavat tulla kohdelluksi juuri sellaisina, kuin ovat. Nämä yksilöt, jotka ovat yrityksen kasvot, ovat ehkä se tärkein ryhmä, jota kuunnella, kun halutaan lisätä organisaation houkuttelevuutta työnantajana, mutta myös asiakkaiden silmissä. Työntekijäkokemus on trendaava teema ja väitetään, että sen avulla voidaan luoda organisaatioissa aitoa kilpailuetua. Kvalitatiivinen tutkimus toteutettiin yksilöhaastatteluilla, puolistrukturoiduilla kysymyksillä syyskuussa 2022. Haastateltavat ovat eri työtehtävissä henkilöstöravintoloissa toimivia työntekijöitä ja heidän työuransa vaihtelevat alle vuodesta vajaaseen 30 vuoteen. Tutkimukseen pyydettiin kaksi haastateltavaa alan merkittäviltä toimijoilta ja lopulta mukana olivat Palmian, Compass Groupin ja Antellin edustajat. Aineistoa kerättiin myös havainnoimalla aitoja tilanteita työyhteisöissä, etenkin sisäisen viestinnän näkökulmasta. Havainnoinnin perusteella saatiin näkemystä nopeasti muuttuvista tilanteista, joissa viestintä näyttelee isoa osaa. Näistä tilanteista pystyi havainnoimaan, millaisella viestinnällä on työntekijälle positiivinen tai negatiivinen vaikutus. Tutkimuksessa kävi ilmi, että työntekijöille tärkeimpiä vetovoimatekijöitä ovat tiivis työyhteisö ja työn sisältö. Työn sisältöön oltiin tyytyväisiä etenkin niissä paikoissa, joissa työtekijä sai tehdä sitä työtä, johon hänet oli palkattu alun perin. Tärkeäksi koettiin myös se, että sai osittain itse luoda oman työn sisällön ja olla mukana keskustelemassa mahdollisista työnkuvan muutoksista. Sisäisessä viestinnässä esihenkilön merkitys nousi esiin. Päivittäiset pikapalaverit koettiin tärkeiksi, koska sitä kautta työntekijät kokivat saavansa kaiken työhönsä liittyvät oleellisen tiedon. Niissä paikoissa, joissa esihenkilö ei ollut läsnä, oli epätietoisuutta ja kaivattiin päivittäistä johtamista. Esihenkilön tärkeimpiin ominaisuuksiin kuuluu hyvät vuorovaikutustaidot ja halu aidosti kuunnella ja ymmärtää työyhteisön jäseniä. Vaikka nykyaikana uudenlaisia digitaalisia viestintätapoja (intranet, applikaatiot) kehitetään jatkuvasti, ne eivät herättäneet mielenkiintoa henkilöstöravintolan työntekijöissä, koska niiden seuraaminen tulisi tapahtua vapaa-ajalla.