PITKÄAIKAISSAIRAAN OHJAUS : Diabetes ja munuaisten vajaatoiminta

Abstract

Pitkäaikaissairauksilla on suuri merkitys suomalaisen väestön elinajanodotteeseen, terveyteen sekä toimintakykyyn, ja niitä diagnosoidaan nykyään aiempaa enemmän. Pitkäaikaissairauksien hoidossa haasteena on lisätä potilaiden hoitoon sitoutumista ja parantaa pitkäaikaissairauden hoitotasapainoa. Motivaation ja omahoidon merkitys korostuu. Sairaanhoitaja on keskeisessä roolissa potilasohjauksen toteuttamisessa. Opinnäytetyössä ohjausta käsitellään diabeteksen ja munuaisten vajaatoiminnan näkökulmasta.

Pitkäaikaissairaan ohjaus on toimeksiantona toteutettu opinnäytetyö Keski- Suomen sairaanhoitopiirin (KSSHP) sisätautien osaston 11 käyttöön. Työmme tarkoituksena oli selvittää tutkitun tiedon perusteella, mitä on vaikuttava potilasohjaus ja mitä tekijöitä pitkäaikaissairaan ohjauksessa tulee huomioida, sekä miten hoitoon sitoutumista voidaan edistää. Tavoitteenamme oli lisätä tietoa vaikuttavasta ohjauksesta ja täten parantaa potilasohjauksen laatua hoitotyössä. Opinnäytetyö toteutettiin kirjallisuuskatsauksena.

Pitkäaikaissairaiden potilaiden ohjausta on tutkittu paljon. Tutkimuksissa pitkäaikaissairaan ohjauksesta on saatu vaihtelevia tuloksia. Tutkimuksissa tuli ilmi, että diabetesta sairastaville suunnatulla ohjauksella oli myönteisiä vaikutuksia verensokeritasapainoon, painonhallintaan, verenpaineeseen ja veren rasva-arvoihin. Potilasohjauksella voidaan vaikuttaa hieman alentavasti myös terveydenhuollon kustannuksiin, sairaalahoitojaksojen pituuteen sekä määrään. Lisäksi sairastettavuus saattaa ohjauksen myötä vähentyä. Keskeistä ohjauksessa on potilaiden hoitoon sitoutumisen lisääminen sekä omahoitoon kannustaminen. Pitkäaikaissairaiden potilaiden hoidon ohjausta tulisi edelleen kehittää ohjauksen vaikuttavuuden lisäämiseksi.

Chronic diseases have a great influence on Finnish life expectancy, health and functional capacity and they are diagnosed nowadays more than in the past. The challenge in the care of chronic diseases is to increase patient compliance and improve the care balance of chronic disease. The significance of motivation and self-care are increasingly emphasized. Nurses play a key role in the implementation of patient education. The thesis dealt with patient education from the point of view of diabetes and kidney failure.

The thesis was commissioned by the Central Finland’s Health Care District’s (CFHCD) ward of Internal Medicine 11. The focus of the thesis was to find out characteristics and factors affecting high quality and effective patient education. The purpose of the thesis was to find evidence-based information and find out what is effective patient education, what kind of things should be taken into account and how patient compliance can be improved. The aim was to increase the knowledge of effective patient education and thus improve its quality in nursing. The thesis was carried out as a literature review.

Education for patients with chronic diseases has been widely studied. There are some differences between results. The studies revealed that patient education for patients with diabetes had a positive impact on glycemic control, weight management, blood pressure and blood lipid levels. Patient education may reduce health care costs and the number and length of hospitalizations. Morbidity can be decreased. Highlights in the education are increasing patient compliance as well as encourage patient self-care. Education for patient with chronic disease should be developed further to get it more effective.