Digitaalisten eLearning-perehdytyskurssien nykytila ja kehityskohteet uusien työntekijöiden kokemana: case Valmet Technologies Oy

Abstract

Tutkimuksessa tutkittiin Valmetin digitaalisia eLearning-perehdytyskursseja uusien työntekijöiden näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää eLearning-perehdytyskurssien nykytila sekä kartoittaa konkreettisia kehityskohteita ja -ehdotuksia eLearning-kurssien kehittämiseksi. Tutkimuksen tutkimusongelma oli seuraava: Uusille työntekijöille suunnatuissa yleisperehdyttävissä eLearning-kursseissa on päällekkäisyyksiä sekä osittain etenkin toimihenkilöille turhaa informaatiota. Kurssit ovat paikka paikoin liiankin yleispäteviä, eikä niissä välttämättä oteta huomioon perehdytettävän ammattiryhmää tai tulevaa työtehtävää.

Tutkimuksen teoreettinen viitekehys perustui perehdyttämiseen, digitaaliseen perehdyttämiseen, työntekijänäkökulmaan sekä eLearningiin. Tutkimusotteena työssä käytettiin kvantitatiivista, eli määrällistä tutkimusotetta. Tutkimus suoritettiin kokonaisotantana ja kohdejoukkona toimi viimeisen vuoden sisällä Suomessa vakituisessa työsuhteessa aloittaneet työntekijät. Tutkimuksen aineistonkeruu toteutettiin sähköpostin kautta jaetulla kvantitatiivisella verkkokyselylomakkeella. Verkkokyselylomake laadittiin sekä suomeksi, että englanniksi. Kysely toteutettiin marraskuussa 2022 ja vastauksia saatiin yhteensä 124. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 30,2 %.

Tutkimustuloksista havaittiin, että eLearning-kurssien nykytila oli pääsääntöisesti varsin hyvällä tasolla. Nykytilan osalta eri kursseissa oli pientä vaihtelua. Kaikkien tutkimuksessa tutkittujen kurssien kokonaiskeskiarvot asettuivat välille 3,19–3,54 korkeimman mahdollisen keskiarvon ollessa neljä. Tutkimustulosten perusteella jokaisen kurssin osalta tunnistettiin myös selkeitä kehityskohteita, joiden perusteella laadittiin konkreettisia kehitysehdotuksia. Tutkimustuloksien huomattiin olevan melko hyvin linjassa tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen kanssa. Oleellisimmat kehitysehdotukset liittyivät kurssien vuorovaikutukseen ja esimerkkitapauksiin, sekä kurssien helpompaan löydettävyyteen ja parempaan jaksottamiseen. Tutkimuksen avulla saatiin kerättyä suuri määrä aineistoa, jota voitaisiin hyödyntää vielä laajemminkin jatkotutkimuksessa.

The study examined Valmet's digital eLearning courses from the perspective of new employees. The goal of the study was to map the current state of eLearning courses and to identify concrete development targets and proposals for the development of eLearning courses. The research problem of the study was the following: In the general eLearning courses intended for new employees, there are overlaps and partly unnecessary information, especially for white-collar workers. The courses are a bit too general at certain points, and they do not take into account the professional group or future job description of new employees.

The theoretical reference framework of the study was based on onboarding, digital onboarding, employee perspective and eLearning. A quantitative research approach was used in the study. The study was conducted as a census and the target group consisted of employees who started their regular employment relationships in Finland within the last year. Data collection for the study was carried out using a quantitative online questionnaire distributed via e-mail. The online questionnaires were made in Finnish and English. The survey was conducted in November 2022 and a total of 124 responses were received. The response rate of the survey was 30,2 %.

The research results showed that the current state of eLearning courses was at a quite good level. Regarding the current state, there was a slight variation within different courses. The total average values of all the courses examined in the study were between 3,19 and 3,54, with the highest possible average value being four. Based on the research results, clear development targets were identified for each course, on the basis of which concrete development suggestions were drawn up. The research results were found to be quite well in line with the theoretical framework of the study. The most important development suggestions were related to the interaction and example cases of the courses, making the courses easier to find and better scheduling. A large amount of material was collected during the research, and it could be used even more extensively in further research.