”Se ei mun miehisyyttä millään lailla muuta”: miehenä varhaiskasvatuksessa

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, minkälaiseksi varhaiskasvatuksessa työskentelevät miehet kokevat työskentelyn naisille leimautuneessa ammatissa. Tutkimuksen keskiössä ovat miesten kokemukset maskuliinisuuden näkemysestä varhaiskasvatuksessa sekä miehen mallina toimimisesta lapsille. Toisena isona teemana on miestyöntekijöiden kokemukset työskentelystä naisvaltaisessa työyhteisössä, usein ainokaisasemassa. Tutkimus sivuaa myös suomalaisen varhaiskasvatuksen laatua yleisesti sekä alan tulevaisuuden näkymiä miestyöntekijöiden kokemusten kautta. Varhaiskasvatuksessa työskenteleviä miehiä, heidän kokemuksiaan ja merkitystään alalle, on aikaisemmin tutkittu hyvin niukasti.

Varhaiskasvatuksessa työskentelevien miesten kokemuksia tutkittiin laadullisen tutkimuksen keinoin, käyttäen narratiivista tutkimusotetta. Tutkimusta varten haastateltiin kahdeksaa varhaiskasvatuksen miestyöntekijää Etelä-Pohjanmaan alueelta. Haastateltavia työskenteli sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Haastattelut olivat aikavälillä 9.11. – 29.11.2022 ja niiden avulla pyrittiin saamaan syvällinen ymmärrys valituista teemoista.

Haastattelun perusteella miesten ja naisten yhteistyö varhaiskasvatuksen työyhteisössä oli pääosin sujuvaa ja helppoa, vaikka haastateltavat tunnistivatkin miesten erilaisia toimintatapoja, kasvatustyylejä sekä myös eriytyneitä työtehtäviä. Vaikka haastateltavat tunnistivat erilaisuutta miesten ja naisten välillä, korostivat he miesten ja naisten olevan täysin tasa-arvoisia työntekijöitä. Haastateltavat antoivat hyvin samanlaisia vastauksia maskuliinisuuden näkymisestä varhaiskasvatuksen työyhteisössä. Vastaukset ovat yhtäpitäviä teoriakirjallisuuden kanssa. Miesten työssä painottuivat rentous, fyysinen aktiivisuus, kurinpitäjän rooli sekä tietynlaiset korjausmiehen tehtävät. Miehen mallina oleminen koettiin tärkeäksi tehtäväksi ja miehistä huokui ylpeyttä tehtävän edessä. Haastateltavat korostivat miehen mallina olemista erityisesti eroperheiden lapsille sekä lapsille, joiden isä ei ole aktiivisesti lapsen elämässä mukana. Haastattelujen perusteella varhaiskasvatuksen laatu näyttäytyi hyvänä, mutta tulevaisuudessa huolta herättivät erityisesti alan mahdollinen henkilöstöpula ja matalan palkkatason vaikutus alan vetovoimaan.