Ensimmäistä lastaan odottavien vanhempien kokemukset hyvinvoinnista ja siihen liittyvistä tekijöistä pelillisessä verkkovalmennuksessa
Tuominen, Tiina (2023)
Tuominen, Tiina
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202303234041
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202303234041
Tiivistelmä
Vuonna 2021 Suomeen syntyi 20 995 esikoisvauvaa. Vanhemmille esikoisvauvan syntymä on yksi suurimpia elämän muutoksia. Koska vanhempien hyvinvointi on vaikuttamassa vanhempien oman hyvinvoinnin lisäksi myös vauvan hyvinvointiin ja tulevaisuuteen, on ensimmäistä lastaan odottavien vanhempien oman hyvinvoinnin kokemuksista tärkeää saada tutkittua tietoa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia esikoista odottavien vanhempien kokemuksia hyvinvoinnistaan pelillisissä verkkovalmennuksissa. Lisäksi opinnäytetyön tarkoituksena oli kerätä tietoa siitä, miten esikoista odottavat vanhemmat olivat kokeneet koronapandemian aikaisten rajoitusten vaikuttaneen hyvinvointiinsa. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa niistä tuen tarpeista, jotka vanhempien kokemana olivat edesauttamassa vanhempien hyvinvointia.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena, osana Suomen Akatemian rahoittamaa CopaGloba -tutkimushanketta. Aineisto kerättiin keväällä 2021 ensimmäistä lastaan odottavien vanhempien Pelaamalla yhteiseen vanhemmuuteen -verkkovalmennusryhmissä, jotka toteutettiin Teams-yhteydellä etänä. Ryhmiä toteutui yhteensä kuusi kappaletta, joissa jokaisessa oli kahdesta kahdeksaan osallistujaa. Ryhmissä keskustelun virikkeenä oli digitaalinen Vauvapolku -oppimispeli, jota osallistujat pelasivat yhdessä. Saatu aineisto analysoitiin aineistolähteisellä sisällönanalyysimenetelmällä.
Esikoista odottavat vanhemmat kokivat hyvinvointiinsa vaikuttavista tekijöistä keskeisimpinä olevan fyysisen hyvinvoinnin, parisuhteen sekä vertaisuuden. Tulosten mukaan vanhemmat arvioivat tarvitsevansa hyvinvointiaan tukemaan konkreettisia tekoja, uudelleenjärjestelyjä työelämän suhteen sekä sosiaalisia kontakteja. Esikoista odottavat vanhemmat arvioivat koronapandemian asettaneen vanhempia eriarvoiseen asemaan esimerkiksi terveyspalveluiden toteutumisessa. Koronapandemian aikaiset rajoitukset olivat vaikuttaneet myös erityisesti odottavien äitien liikunnan vähenemiseen esimerkiksi liikuntapaikkojen sulkemisen vuoksi. Rajoitukset aiheuttivat lisäksi kielteisiä vaikutuksia vanhempien sosiaalisissa suhteissa. Toisaalta ylimääräisten menojen vähentymisen rajoitusten myötä koettiin lisäävän elämän rauhallisuutta ja sen myötä hyvinvointia raskausaikana. Johtopäätöksinä voidaan todeta esikoista odottavien vanhempien hyvinvoinnin koostuvan useista tekijöistä. Jatkossa olisi syytä tutkia esikoista odottavien vanhempien hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä laajemmalla otannalla sekä useamman lapsen vanhempien osalta. Lisäksi tarvittaisiin tutkimusta koronarajoitusten vaikutuksista hyvinvointiin pidemmältä ajanjaksolta. Tämä lisäisi jälkikäteen ymmärrystä siitä, olivatko tehdyt rajoitukset oikeita hyvinvoinnin näkökulmasta, ja saatua tietoa voitaisiin hyödyntää mahdollisissa uusissa poikkeustilanteissa. There were almost 21 000 firstborn babies born in Finland in 2021. The birth of a first-born baby is one of the greatest changes for parents in their life. The well-being of parents has effects on their own well-being but also on a newborn’s well-being. It is important to have researched information to understand the experienced well-being by parents while expecting their first child. The purpose of this thesis is to research the experiences of well-being for parents expecting their first child on a game-based online parenting group. The thesis also focused on gathering information about how the restrictions of the coronavirus pandemic affected the experiences of well-being by parents. The thesis aims to provide researched information about the measures to support expecting parents’ well-being and their experiences to receive it. The thesis was implemented with qualitative research, and it was part of the CopaGloba research project, which had financial support from the Academy of Finland. The data was collected in the online game-based parenting group sessions with the first-time expectant parents in spring 2021. There were six groups, which each of them had two to eight participants online. During the sessions, the participants played an educational game called a BabyTrail together to support the discussion. The collected data was analyzed with data-driven content analysis. The parents experienced that their physical welfare, relationship, and equality were the most relevant factors of their own experienced well-being. According to the results, the parents expected that they need actions to support their well-being, and they need reorganization in working life as well as in their social network. Parents expecting their first child evaluated that the coronavirus pandemic led parents to unequal position for example in the public healthcare service. The restrictions, for example closing sport facilities, during the pandemic affected especially pregnant mothers’ exercise habits and decreased their physical activity. Parents also experienced that the restrictions had negative impact to their social networks. On the other hand, parents experienced that their pace of life is more peaceful, which increased their well-being during the pregnancy. As a conclusion, the well-being of the parents expecting their first child consists of several factors. Further research should broaden the researched group and focus also on parents with more than one child. There should also be long-term research about the effects of the restrictions during coronavirus pandemic on the parents’ well-being. Researched information could help to support parents’ well-being in the case of exceptional circumstances.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena, osana Suomen Akatemian rahoittamaa CopaGloba -tutkimushanketta. Aineisto kerättiin keväällä 2021 ensimmäistä lastaan odottavien vanhempien Pelaamalla yhteiseen vanhemmuuteen -verkkovalmennusryhmissä, jotka toteutettiin Teams-yhteydellä etänä. Ryhmiä toteutui yhteensä kuusi kappaletta, joissa jokaisessa oli kahdesta kahdeksaan osallistujaa. Ryhmissä keskustelun virikkeenä oli digitaalinen Vauvapolku -oppimispeli, jota osallistujat pelasivat yhdessä. Saatu aineisto analysoitiin aineistolähteisellä sisällönanalyysimenetelmällä.
Esikoista odottavat vanhemmat kokivat hyvinvointiinsa vaikuttavista tekijöistä keskeisimpinä olevan fyysisen hyvinvoinnin, parisuhteen sekä vertaisuuden. Tulosten mukaan vanhemmat arvioivat tarvitsevansa hyvinvointiaan tukemaan konkreettisia tekoja, uudelleenjärjestelyjä työelämän suhteen sekä sosiaalisia kontakteja. Esikoista odottavat vanhemmat arvioivat koronapandemian asettaneen vanhempia eriarvoiseen asemaan esimerkiksi terveyspalveluiden toteutumisessa. Koronapandemian aikaiset rajoitukset olivat vaikuttaneet myös erityisesti odottavien äitien liikunnan vähenemiseen esimerkiksi liikuntapaikkojen sulkemisen vuoksi. Rajoitukset aiheuttivat lisäksi kielteisiä vaikutuksia vanhempien sosiaalisissa suhteissa. Toisaalta ylimääräisten menojen vähentymisen rajoitusten myötä koettiin lisäävän elämän rauhallisuutta ja sen myötä hyvinvointia raskausaikana. Johtopäätöksinä voidaan todeta esikoista odottavien vanhempien hyvinvoinnin koostuvan useista tekijöistä. Jatkossa olisi syytä tutkia esikoista odottavien vanhempien hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä laajemmalla otannalla sekä useamman lapsen vanhempien osalta. Lisäksi tarvittaisiin tutkimusta koronarajoitusten vaikutuksista hyvinvointiin pidemmältä ajanjaksolta. Tämä lisäisi jälkikäteen ymmärrystä siitä, olivatko tehdyt rajoitukset oikeita hyvinvoinnin näkökulmasta, ja saatua tietoa voitaisiin hyödyntää mahdollisissa uusissa poikkeustilanteissa.
