Keinoja työhyvinvoinnin tueksi varhaiskasvatuksessa

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Etelä-Suomessa sijaitsevan varhaiskasvatusyksikön työhyvinvointia tukevia ja heikentäviä tekijöitä sekä työntekijöiden kokemuksia työhyvinvoinnin kehittämisestä. Aihe on ajankohtainen, sillä varhaiskasvatus on ollut negatiivisen uutisoinnin kohteena enemmän kuin koskaan aiemmin. Työvoimapulan yhteydessä on keskusteltu myös työn kuormittavuudesta. Jos arki varhaiskasvatuksessa on selviytymistä päivästä toiseen, se vaikuttaa työssä jaksamiseen ja sitä kautta työhyvinvointiin.

Opinnäytetyön tietoperustassa avattiin varhaiskasvatuksen ammattivaatimuksia, työympäristöä, tiimityön merkitystä ja hyvän tiimin ominaisuuksia. Lisäksi tarkasteltiin työhyvinvoinnin rakenteellisia sekä sosiaalisia muotoja ja työhyvinvoinnin kehittämistä. Opinnäytetyö oli laadullinen tutkimus, jonka aineisto kerättiin Webropol-kyselylomakkeella. Lomake lähetettiin kaikille varhaiskasvatusyksikön 45 työntekijälle, ja vastauksia kyselyyn saatiin yhteensä viisitoista. Lomake toteutettiin puolistrukturoituna, jossa oli kahdeksan kysymystä: seitsemän avointa ja yksi monivalintakysymys. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysia.

Kyselyyn vastanneiden mukaan keskeisiä työhyvinvointia tukevia tekijöitä olivat huumori, esihenkilön ja tiimikavereiden tuki sekä tiimin toimivuus. Heikentäviä tekijöitä puolestaan olivat haasteet työyhteisössä, kiire, stressi, liian isot lapsiryhmät sekä liian suuri erityistä tukea tarvitsevien lasten määrä. Työhyvinvointia edistävinä keinoina kyselyyn vastanneet kokivat olevan vastuun jakautumisen tasaisemmin, lapsiryhmien koon pienentämisen sekä vaikutusmahdollisuuksien lisääntymisen työssä.

Opinnäytetyöni kyselyn vastaukset painottuivat työnjärjestelyyn ja työnsisällöllisiin tekijöihin. Tämä osoitti työhyvinvoinnin syntyvän usein pienistä tekijöistä, jotka muodostavat yhdessä työhyvinvoinnin kokonaisuuden. Sujuva tiimityö ja sen toimivuus olivat merkittäviä tekijöitä työhyvinvoinnissa. Työhyvinvointiin panostaminen on tulevaisuudessa entistäkin tärkeämpää, jotta saadaan säilytettyä työn veto- ja pitovoima varhaiskasvatuksessa.