Varautumisen yhteensovittaminen Keski-Suomen hyvinvointialueuudistuksessa -pelastustoimen näkökulma
Vilhunen, Pasi (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202303244093
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202303244093
Tiivistelmä
Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen palvelunjärjestämisen muutos tapahtui 1.1.2023. Muutoksessa syntyi julkishallintoon kokonaan uusia hyvinvointialue -organisaatioita. Hyvinvointialueen tehtävänä on järjestää jatkossa sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen palvelut kuntien sijaan. Muutoksella on merkittäviä vaikutuksia varautumisen suunnitteluun, kehittämiseen ja toimintamalleihin. Valmistelutyö aloitettiin Keski-Suomessa syksyllä 2021. Yksi valmistelun osa-alue oli varautuminen, jonka toimintamallien kehittäminen jatkuu edelleen vuonna 2023.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Keski-Suomen yhteiseen varautumiseen liittyvät tekijät, jotka luovat perustan hyvinvointialueen pelastuslaitoksen varautumisen tukipalvelumallille vuonna 2023. Ilmiötä lähestyttiin varautumisen käsitteiden, eri järjestelmien varautumistehtävien ja verkostojohtamisen näkökulmasta. Muutoksen vaikutuksista, tukipalveluiden tarpeista sekä sopivista menetelmistä kerättiin aineistoa kyselytutkimuksella ja haastatteluilla.
Tulosten mukaan yhteensovitettavina osa-alueina nähdään varautumisen kehittämisen painopisteiden määrittely, yhteinen toimenpideohjelma ja valmiussuunnitelmat. Lisäksi yhteistoiminnan tilannekuvaan ja informointiin liittyvät asiat koettiin tärkeiksi. Palvelutuotantomallina esitettiin, että pelastuslaitos tuottaisi jatkossa kunnille tukipalveluinaan heräteviestinnän, sähköisen yhteistyöalustan ylläpidon ja pyydettäessä asiantuntijaneuvontaa.
Tutkimuksessa korostui maakunnallisen turvallisuus- ja valmiustoimikunnan rooli varautumisen yhteensovittamisen alustana. Toimikunnassa on mahdollisuus aitoon verkostomaiseen toimintaan rinnakkaisten toimijoiden kanssa. Toiminta tukee myös valtakunnallista kokonaisturvallisuuden tavoitetilaa, vaikkei toimikunnalla ole lakisääteisiä tehtäviä. Tutkimuksen perusteella todettiin, että alueellinen käsite on epäselvä varautumisen toimintaympäristössä.
Tuloksia voi hyödyntää valtakunnallisesti huomioiden eri hyvinvointialueiden toimintamallit ja toimintaympäristön olemassa olevat rakenteet. Maantieteellisten varautumisen tasojen ja keskushallinnon toiminta-ajatuksen selkeyttäminen maakunnallisille toimijoille tukisi edelleen kokonaisturvallisuuden kehittymistä.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Keski-Suomen yhteiseen varautumiseen liittyvät tekijät, jotka luovat perustan hyvinvointialueen pelastuslaitoksen varautumisen tukipalvelumallille vuonna 2023. Ilmiötä lähestyttiin varautumisen käsitteiden, eri järjestelmien varautumistehtävien ja verkostojohtamisen näkökulmasta. Muutoksen vaikutuksista, tukipalveluiden tarpeista sekä sopivista menetelmistä kerättiin aineistoa kyselytutkimuksella ja haastatteluilla.
Tulosten mukaan yhteensovitettavina osa-alueina nähdään varautumisen kehittämisen painopisteiden määrittely, yhteinen toimenpideohjelma ja valmiussuunnitelmat. Lisäksi yhteistoiminnan tilannekuvaan ja informointiin liittyvät asiat koettiin tärkeiksi. Palvelutuotantomallina esitettiin, että pelastuslaitos tuottaisi jatkossa kunnille tukipalveluinaan heräteviestinnän, sähköisen yhteistyöalustan ylläpidon ja pyydettäessä asiantuntijaneuvontaa.
Tutkimuksessa korostui maakunnallisen turvallisuus- ja valmiustoimikunnan rooli varautumisen yhteensovittamisen alustana. Toimikunnassa on mahdollisuus aitoon verkostomaiseen toimintaan rinnakkaisten toimijoiden kanssa. Toiminta tukee myös valtakunnallista kokonaisturvallisuuden tavoitetilaa, vaikkei toimikunnalla ole lakisääteisiä tehtäviä. Tutkimuksen perusteella todettiin, että alueellinen käsite on epäselvä varautumisen toimintaympäristössä.
Tuloksia voi hyödyntää valtakunnallisesti huomioiden eri hyvinvointialueiden toimintamallit ja toimintaympäristön olemassa olevat rakenteet. Maantieteellisten varautumisen tasojen ja keskushallinnon toiminta-ajatuksen selkeyttäminen maakunnallisille toimijoille tukisi edelleen kokonaisturvallisuuden kehittymistä.