Aistihuoneiden käyttö osana 3-14 -vuotiaiden autismikirjon lasten kuntoutusta. Kuvaileva kirjallisuuskatsaus.
Udd, Heidi; Udd, Nina (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202303234064
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202303234064
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa aistihuoneiden käytön hyötyjä ja haasteita osana kuntoutusta 3-14 -vuotiailla lapsilla, joilla on autismikirjon häiriö (ASD). Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineiston haussa käytettiin seuraavia tietokantoja: Finna, ProQuest databases and E-book collections, PubMed, Medline ja CINAHL Plus with full text(EBSCO). Aineistoksi valikoitui 8 englanninkielistä
tutkimusta. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Tutkimustehtävänä oli selvittää, millaisia hyötyjä ja haasteita aistihuoneiden käytöllä on autismikirjon häiriön lapsille osana kokonaiskuntoutusta. Yksilöllisillä aistinvaraisilla interventioilla pystytään edistämään autismikirjon lasten hyvinvointia. Aistihuoneet tarjoavat mahdollisuuden muokata ympäristöä, jotta oppiminen ja palautuminen ovat mahdollista. Aistihuoneiden koetaan osittain vähentävän autismikirjon lasten
stereotyyppistä käyttäytymistä. Aistihuoneilla pystytään vastaamaan autismikirjon lasten aistitarpeisiin ja havaittiin, että keskittymis- ja vuorovaikutustaidot paranivat.
Tulosten mukaan haasteina nähdään aistihuoneiden käytön vähäinen empiirinen tutkimus. Haasteina koetaan, että aistihuoneet voivat olla toisille liian stimuloivia, jolloin ne voivat lisätä ahdistusta ja haastavaa käyttäytymistä. Aistihuoneiden käyttäminen vaatii myös useita toistoja, jolloin mahdolliset hyödyt olisivat parhaiten nähtävissä. Ammattilaisten roolin merkitys koettiin suurena aistihuoneiden käytössä.Tutkimuksista käy ilmi, että lisätutkimusta aistihuoneiden käytön hyödyistä ja haitoista tarvitaan, jotta saadaan tietoa aistihuoneiden käytön vaikutuksista osana autismikirjon lasten kuntoutusta.
Kirjallisuuskatsauksen tuottama tieto on sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten käytettävissä, jotta aistihuoneiden käyttöä voitaisiin pitää vaihtoehtoisena kuntoutusmenetelmä autismikirjon lapsilla. Kuntoutuksen ohjaajalla on suuri merkitys autismikirjon lasten kuntoutuspalveluiden suunnittelussa ja koordinoinnissa.
tutkimusta. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Tutkimustehtävänä oli selvittää, millaisia hyötyjä ja haasteita aistihuoneiden käytöllä on autismikirjon häiriön lapsille osana kokonaiskuntoutusta. Yksilöllisillä aistinvaraisilla interventioilla pystytään edistämään autismikirjon lasten hyvinvointia. Aistihuoneet tarjoavat mahdollisuuden muokata ympäristöä, jotta oppiminen ja palautuminen ovat mahdollista. Aistihuoneiden koetaan osittain vähentävän autismikirjon lasten
stereotyyppistä käyttäytymistä. Aistihuoneilla pystytään vastaamaan autismikirjon lasten aistitarpeisiin ja havaittiin, että keskittymis- ja vuorovaikutustaidot paranivat.
Tulosten mukaan haasteina nähdään aistihuoneiden käytön vähäinen empiirinen tutkimus. Haasteina koetaan, että aistihuoneet voivat olla toisille liian stimuloivia, jolloin ne voivat lisätä ahdistusta ja haastavaa käyttäytymistä. Aistihuoneiden käyttäminen vaatii myös useita toistoja, jolloin mahdolliset hyödyt olisivat parhaiten nähtävissä. Ammattilaisten roolin merkitys koettiin suurena aistihuoneiden käytössä.Tutkimuksista käy ilmi, että lisätutkimusta aistihuoneiden käytön hyödyistä ja haitoista tarvitaan, jotta saadaan tietoa aistihuoneiden käytön vaikutuksista osana autismikirjon lasten kuntoutusta.
Kirjallisuuskatsauksen tuottama tieto on sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten käytettävissä, jotta aistihuoneiden käyttöä voitaisiin pitää vaihtoehtoisena kuntoutusmenetelmä autismikirjon lapsilla. Kuntoutuksen ohjaajalla on suuri merkitys autismikirjon lasten kuntoutuspalveluiden suunnittelussa ja koordinoinnissa.