Asiakastarpeet Seinäjoen uimahallissa ja verrokkikaupunkien uimahallihankekokemusten kartoittaminen
Heimovirta-Vavuli, Taija (2023)
Heimovirta-Vavuli, Taija
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202303244118
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202303244118
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kyselytutkimuksen avulla kartoittaa Seinäjoen uimahallin asiakkaiden mielipiteitä ja asiakaskokemusta nykyisen uimahallin käytöstä ja asiakkaiden tarpeesta.
Kartoitettavana oli myös tulevaisuuden uimahallin palvelut ja koota tietoa nykyisistä käyttäjistä sekä selvittää vesiliikunnan tarpeet tulevaisuudessa. Toisena tavoitteena oli myös tutustua vertailuanalyysin avulla muiden kaupunkien lähes vastaavan kokoluokan uimahallihankkeisiin ja löytää niistä hankkeista oppia ja ymmärrystä hankkeeseen valmistautumisesta sekä asiakkaiden osallistamisesta eri keinoin saaden asiakkaan äänen kuuluville.
Lisäksi vastaajaryhmien eroja ja yhteyksiä selvitettiin tutkittujen muuttujien ristiintaulukoinnilla.
Seinäjoki on kasvava kaupunkikeskus, jossa vesiliikuntapalvelut ovat jääneet Seinäjoen kasvun jalkoihin. Entinen rakennus on elinkaarensa loppupuolella. Nämä ovat taloudellisesti ja ajallisesti suuria asioita, joten pitää valmistautua olosuhteen jonkinlaiseen korjaukseen tai uuden rakentamiseen.
Asiakkaiden mielipiteiden keräämiseen käytettiin kyselytutkimusta, jossa tehtiin tarvekartoituskysely. Kyselyn vastaajista (N=534) oli naisia 77 % ja miehiä 22 %. Suurin käyttäjäryhmä oli aikuiset (76 %) ja enemmistö oli seinäjokisia vastaajia (95 %).
Kartoitettiin myös tulevaisuuden palveluja (N=206), jossa vastaajien mielestä kylpylämäisyyden lisääminen porealtailla, monitoimialtaan uusiminen ja 50 metrin altaan sekä katsomon rakentaminen olivat eniten vastattuja.
Vertailuanalyysin uimahallihankkeiden kolme kaupunkia olivat Rauma, Kuopio ja Iisalmi. Paikkakunnat valikoituivat lähes vastaavien kaupungin olosuhteiden myötä. Haastattelut tehtiin puolistrukturoiden Teamsin välityksellä.
Löydöksenä vertailuanalyysissä oli huolellisesti valmistautuminen hankkeeseen, osallistaa kuntalaisia mahdollisimman paljon eri tavoin saadakseen kuntalaisten äänen kuuluville sekä tuottaakseen kuntalaisten näköinen uimahalli.
Kysyttäessä tarvekartoituskyselyssä allastilojen tarpeellisuudesta, tulevaisuudessa tärkeistä asioista uimahallissa, allasalueen oheistiloista sekä huomioista tulevaisuuden uimahalliin, oli päätuloksena kauttaaltaan 50 metrin altaan rakentaminen. Tämä tarkoittaa kokonaan uuden uimahallin rakentamista 50 metrin altaana, jossa on 2,5 metriä leveät radat.
Päätavoite oli kartoittaa asiakastyytyväisyyttä ja tarpeita. Työn tulokset vastasivat työlle asetettuihin tavoitteisiin. Vastaajien mukaan uimahallia tulisi parantaa suurta käyttäjämäärää vastaavaksi olosuhteeksi sekä viihtyvyyden kannalta päivittää lisääntyneeseen käyttäjämäärään sopivaksi.
Yksittäisenä olosuhteena vastaajat toivoivat 50 metrin allasta. Tutkimustuloksista voidaan todeta, että suurin osa vastaajista toivoo Seinäjoelle uutta uimahallia.
Kartoitettavana oli myös tulevaisuuden uimahallin palvelut ja koota tietoa nykyisistä käyttäjistä sekä selvittää vesiliikunnan tarpeet tulevaisuudessa. Toisena tavoitteena oli myös tutustua vertailuanalyysin avulla muiden kaupunkien lähes vastaavan kokoluokan uimahallihankkeisiin ja löytää niistä hankkeista oppia ja ymmärrystä hankkeeseen valmistautumisesta sekä asiakkaiden osallistamisesta eri keinoin saaden asiakkaan äänen kuuluville.
Lisäksi vastaajaryhmien eroja ja yhteyksiä selvitettiin tutkittujen muuttujien ristiintaulukoinnilla.
Seinäjoki on kasvava kaupunkikeskus, jossa vesiliikuntapalvelut ovat jääneet Seinäjoen kasvun jalkoihin. Entinen rakennus on elinkaarensa loppupuolella. Nämä ovat taloudellisesti ja ajallisesti suuria asioita, joten pitää valmistautua olosuhteen jonkinlaiseen korjaukseen tai uuden rakentamiseen.
Asiakkaiden mielipiteiden keräämiseen käytettiin kyselytutkimusta, jossa tehtiin tarvekartoituskysely. Kyselyn vastaajista (N=534) oli naisia 77 % ja miehiä 22 %. Suurin käyttäjäryhmä oli aikuiset (76 %) ja enemmistö oli seinäjokisia vastaajia (95 %).
Kartoitettiin myös tulevaisuuden palveluja (N=206), jossa vastaajien mielestä kylpylämäisyyden lisääminen porealtailla, monitoimialtaan uusiminen ja 50 metrin altaan sekä katsomon rakentaminen olivat eniten vastattuja.
Vertailuanalyysin uimahallihankkeiden kolme kaupunkia olivat Rauma, Kuopio ja Iisalmi. Paikkakunnat valikoituivat lähes vastaavien kaupungin olosuhteiden myötä. Haastattelut tehtiin puolistrukturoiden Teamsin välityksellä.
Löydöksenä vertailuanalyysissä oli huolellisesti valmistautuminen hankkeeseen, osallistaa kuntalaisia mahdollisimman paljon eri tavoin saadakseen kuntalaisten äänen kuuluville sekä tuottaakseen kuntalaisten näköinen uimahalli.
Kysyttäessä tarvekartoituskyselyssä allastilojen tarpeellisuudesta, tulevaisuudessa tärkeistä asioista uimahallissa, allasalueen oheistiloista sekä huomioista tulevaisuuden uimahalliin, oli päätuloksena kauttaaltaan 50 metrin altaan rakentaminen. Tämä tarkoittaa kokonaan uuden uimahallin rakentamista 50 metrin altaana, jossa on 2,5 metriä leveät radat.
Päätavoite oli kartoittaa asiakastyytyväisyyttä ja tarpeita. Työn tulokset vastasivat työlle asetettuihin tavoitteisiin. Vastaajien mukaan uimahallia tulisi parantaa suurta käyttäjämäärää vastaavaksi olosuhteeksi sekä viihtyvyyden kannalta päivittää lisääntyneeseen käyttäjämäärään sopivaksi.
Yksittäisenä olosuhteena vastaajat toivoivat 50 metrin allasta. Tutkimustuloksista voidaan todeta, että suurin osa vastaajista toivoo Seinäjoelle uutta uimahallia.