Measuring and analysing white top mottling phenomena
Tamminen, Ville (2023)
Tamminen, Ville
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202303304441
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202303304441
Tiivistelmä
Nykypäivänä yhä useampi yritys haluaa panostaa ekologisuuteen, niin tuotannossa kuin lopputuotteen pakkaamisessakin. Tämän vuoksi on tärkeää, että kartonki- ja paperiteollisuus pystyvät vastaamaan asiakkaiden vaatimuksiin ja korkeisiin laatustandardeihin. Valmet Automation Oy on jo vuosien ajan kehittänyt uusia innovaatioita useille näiden tuotteiden valmistajille. Uutena tavoiteena olisi luoda mittausjärjestelmä korkealaatuiselle ulkopakkauskartongille, jonka pinnasta voitaisiin mitata white top mottling -ilmiötä. Tämä ilmiö johtuu kaksikerroskartongin ohuen vaaleasta kuidusta muodostuvan pintakerroksen formaation epätasaisuudesta, joka johtaa pohjakerroksen läpinäkymiseen.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, onko mahdollista luoda kuvatun kaltainen järjestelmä ja kuinka se parhaiten toimisi. Prosessia varten Valmet oli rakentanut prototyyppilaitteiston, joka sisälsi konenäkökameran sekä kolmea eriväristä valoa tuottavia LED-lamppuja.
Varsinainen työ suoritettiin vertaamalla nykyistä menetelmää, missä valmiista rullasta otettu näytepala analysoidaan laboratoriossa, sekä uutta mittalaitteistoa, jolla mittaus suoritetaan suoraan linjalta. Tutkimuksessa vertailukohtana käytettiin MottlingExpert-ohjelmaa, johon syötetään skannerilla otettuja kuvia näytteistä. Ohjelma antaa arvon mottlingin suuruudesta suoraan taulukkoon. Näitä tuloksia verrattiin kuviin, joita otettiin prototyyppilaitteistolla ja analysoitiin erityisellä MATLAB-skriptillä. Tuloksista ei saatu suoraan verrattavia, mutta vertailu onnistui soveltamalla.
Johtopäätöksenä voi todeta, että tulokset ovat kääntäen verrannollisia alkuperäisiin tuloksiin. Valojen väreillä ei näyttäisi olevan suurta merkitystä ainakaan korrelaation kannalta. Toki mittauksien määrää lisäämällä niitä olisi mahdollista saada.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, onko mahdollista luoda kuvatun kaltainen järjestelmä ja kuinka se parhaiten toimisi. Prosessia varten Valmet oli rakentanut prototyyppilaitteiston, joka sisälsi konenäkökameran sekä kolmea eriväristä valoa tuottavia LED-lamppuja.
Varsinainen työ suoritettiin vertaamalla nykyistä menetelmää, missä valmiista rullasta otettu näytepala analysoidaan laboratoriossa, sekä uutta mittalaitteistoa, jolla mittaus suoritetaan suoraan linjalta. Tutkimuksessa vertailukohtana käytettiin MottlingExpert-ohjelmaa, johon syötetään skannerilla otettuja kuvia näytteistä. Ohjelma antaa arvon mottlingin suuruudesta suoraan taulukkoon. Näitä tuloksia verrattiin kuviin, joita otettiin prototyyppilaitteistolla ja analysoitiin erityisellä MATLAB-skriptillä. Tuloksista ei saatu suoraan verrattavia, mutta vertailu onnistui soveltamalla.
Johtopäätöksenä voi todeta, että tulokset ovat kääntäen verrannollisia alkuperäisiin tuloksiin. Valojen väreillä ei näyttäisi olevan suurta merkitystä ainakaan korrelaation kannalta. Toki mittauksien määrää lisäämällä niitä olisi mahdollista saada.