Lähtökyselyn laatiminen Convenience-ketjulle
Nieminen, Laura; Vintervik, Mirka (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202303304452
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202303304452
Tiivistelmä
Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä lähtökysely Convenience-ketjulle. Convenience-ketjun henkilöstöyksikön tarkoitus on myöhemmin käyttää lähtökyselyä omassa toiminnassaan. Opinnäytetyön alatavoite oli lähtökyselyn pilotoinnista saatujen vastausten avulla selvittää Convenience-ketjusta lähteneiden motiiveja, ja niiden avulla kehittää rekrytointia ja auttaa kohdentamaan rekrytointia oikeisiin kohderyhmiin.
Opinnäytetyön aihe lähti toimeksiantajan tarpeesta saada lisätietoa rekrytoinnin täsmällistä kohdentamista varten ja siitä syystä päätettiin tuottaa lähtökysely toimeksiantajayrityksen henkilöstöosaston käyttöön. Aihe rajattiin lähtökyselyn tuottamiseen, kyselylomakkeeseen tarvittavien tietojen määrittelyyn sekä rekrytointiin prosessina.
Opinnäytetyön tekijöistä toinen työskentelee Convenience-ketjussa ja toinen tekijä työskentelee kunnan hallinnossa. Opinnäytetyö tehtiin toimeksiantajan tilauksesta.
Teoreettinen viitekehys koostuu kolmesta pääluvusta. Ensimmäinen luku oli rekrytointi prosessina, sisältäen kaksi alalukua, työpaikkailmoitus ja työpaikkahaastattelut. Toinen luku oli työnantajakuva sisältäen kolme alalukua, palkka- ja palkitseminen, kioskien työehtosopimus ja johtaminen. Kolmas pääluku oli kyselylomake tiedonsaannin välineenä.
Empiirinen osuus sisälsi yhden pääluvun ja kolme alalukua. Pääluvussa kerrottiin lähtökyselyn tarpeesta, suunnittelusta ja alkutilanteesta. Ensimmäinen alaluku koski projektisuunnitelmaa, joka oli tarpeellinen opinnäytetyön tekemisen kannalta. Toinen alaluku koski lähtökyselyn tuottamista ja ensimmäisen raakaversion tekemistä. Kolmas alaluku koostui lähtökyselyn pilotoinnista ja siitä saatujen tietojen analysoinnista.
Pohdinta-kappaleessa tekijät ovat kertoneet lähtökyselyn tuottamisesta, sen pilotoinnista, ja lopullisesta versiosta. On myös analysoitu lähtökyselyn pilotoinnista saatuja vastauksia. Rekrytoinnin kehittämisehdotukset pohjautuvat lähtökyselyn vastauksiin sekä teoriaan perustuviin oivalluksiin.
Opinnäytetyön aihe lähti toimeksiantajan tarpeesta saada lisätietoa rekrytoinnin täsmällistä kohdentamista varten ja siitä syystä päätettiin tuottaa lähtökysely toimeksiantajayrityksen henkilöstöosaston käyttöön. Aihe rajattiin lähtökyselyn tuottamiseen, kyselylomakkeeseen tarvittavien tietojen määrittelyyn sekä rekrytointiin prosessina.
Opinnäytetyön tekijöistä toinen työskentelee Convenience-ketjussa ja toinen tekijä työskentelee kunnan hallinnossa. Opinnäytetyö tehtiin toimeksiantajan tilauksesta.
Teoreettinen viitekehys koostuu kolmesta pääluvusta. Ensimmäinen luku oli rekrytointi prosessina, sisältäen kaksi alalukua, työpaikkailmoitus ja työpaikkahaastattelut. Toinen luku oli työnantajakuva sisältäen kolme alalukua, palkka- ja palkitseminen, kioskien työehtosopimus ja johtaminen. Kolmas pääluku oli kyselylomake tiedonsaannin välineenä.
Empiirinen osuus sisälsi yhden pääluvun ja kolme alalukua. Pääluvussa kerrottiin lähtökyselyn tarpeesta, suunnittelusta ja alkutilanteesta. Ensimmäinen alaluku koski projektisuunnitelmaa, joka oli tarpeellinen opinnäytetyön tekemisen kannalta. Toinen alaluku koski lähtökyselyn tuottamista ja ensimmäisen raakaversion tekemistä. Kolmas alaluku koostui lähtökyselyn pilotoinnista ja siitä saatujen tietojen analysoinnista.
Pohdinta-kappaleessa tekijät ovat kertoneet lähtökyselyn tuottamisesta, sen pilotoinnista, ja lopullisesta versiosta. On myös analysoitu lähtökyselyn pilotoinnista saatuja vastauksia. Rekrytoinnin kehittämisehdotukset pohjautuvat lähtökyselyn vastauksiin sekä teoriaan perustuviin oivalluksiin.