Den virtuella verklighetens påverkan på aktivitetsutförandet inom strokerehabilitering: en forskningsöversikt

Abstract

Stroke är en av de vanligaste orsakerna till nedsatt funktionsförmåga hos den vuxna befolkningen. Intresset för digitala lösningar som ska göra hälso- och sjukvården alltmer effektiv och genomförbar ökar. Detta gör det intressant att undersöka hur digitala hjälpmedel kan stödja rehabiliteringsprocessen och aktivitetsutförandet för personer med stroke. Detta lärdomsprov är en del av Yrkeshögskolan Arcadas projekt inom digitalisering Arcada Health Tech Hub. Det digitala hjälpmedlet som detta arbete kommer att fokusera på är virtuell verklighet (VR) i samband med strokerehabilitering. Arbetet är begränsat till handrehabilitering och kognitivrehabilitering med hjälp av VR och hur denna rehabilitering påverkar på personens aktivitetsutförande. Arbetets frågeställningar är: Vilka resultat har VR-rehabilitering på handens fysiska funktioner hos personer med stroke? Vilka resultat har VR-rehabilitering på kognitiva funktioner hos personer med stroke? Vilken inverkan har denna VR-rehabilitering på aktivitetsutförande hos personer med stroke? Den teoretiska referensramen för detta arbete är praxismodellen CMOP-E (Canadian Model of Occupational Performance and Engagement). Metoden som används i detta arbete är en litteraturstudie i form av en forskningsöversikt och som analysmetod används induktiv innehållsanalys. Resultatet är baserat på 21 kvalitetsgranskade artiklar. Resultatet visar på att VR-baserade metoder är användbara i samband med rehabilitering av armen och till viss del av handen samt då ett optimalt aktivitetsutförande är rehabiliteringens syfte. Några relevanta slutsatser kan inte tas av VR:s inverkan på kognition eller dess inverkan på aktivitetsutförande, på grund av det låga antalet artiklar som behandlar ämnet. Resultatet kan inte säkerställa VR som en mer användbar rehabiliteringsmetod än de konventionella metoderna. Därför fungerar VR bättre som ett komplement till konventionell terapi. VR har vissa fördelar när det kommer till strokerehabilitering och kan därför potentiellt ersätta delar i den traditionella ergoterapin i framtiden.

Stroke is one of the most common causes to reduced functional ability in the adult population. The interest in digital solutions that will make healthcare more efficient and feasible is increasing. This makes it interesting to investigate how digital tools can support the rehabilitation process and occupational performance for people with stroke. This degree thesis is a part of Arcada University of Applied Sciences’ project in digitization called Arcada Health Tech Hub. The digital tool that this thesis focuses on is virtual reality (VR) in the context of stroke rehabilitation. The work is limited to hand rehabilitation and cognitive rehabilitation with VR and how this rehabilitation influences a person’s occupational performance. The research questions are: What results does VR rehabilitation have on the physical functions of the hand in people with stroke? What results does VR rehabilitation have on the cognitive function in people with stroke? How does this VR rehabilitation impact occupational performance in people with stroke? The theoretical frame of reference for this thesis is the practice model CMOP-E (Canadian Model of Occupational Performance and Engagement). The method used in this thesis is a research overview and an inductive content analysis is used as a method for analysis. The result is based on 21 quality reviewed articles. The results show that VR based methods are useful in rehabilitating occupational performance, the arm and, to a lesser extent, the hand. No relevant conclusions can be drawn on the impact that VR has on cognition and its impact on occupational performance, due to the low number of articles that address the topic. Many articles fail to conclude that VR is more useful than conventional therapy methods. Therefore, VR works better as a complement to conventional therapy. VR has some advantages when it comes to stroke rehabilitation and can therefore potentially replace parts of traditional occupational therapy in the future.

Aivohalvaus on yksi yleisimmistä aikuisväestön toimintakyvyn heikkenemisen syistä. Kiinnostus terveydenhuoltoa tehostaviin ja toteuttamiskelpoisuutta parantaviin digitaalisiin ratkaisuihin on lisääntynyt. Tämän vuoksi on mielenkiintoista tutkia kuinka digitaaliset apuvälineet voivat tukea aivohalvauksen saaneiden kuntoutusprosessia ja toimintojen suorittamista. Tämä opinnäytetyö on osa Ammattikorkeakoulu Arcadan digitalisointiprojektia Arcada Health Tech Hub. Digitaalinen apuväline, johon tässä työssä keskitytään, on virtuaalitodellisuus (VR) aivohalvauksen kuntoutuksen yhteydessä. Työ on rajattu käden ja kognition kuntoutukseen VR:n avulla ja miten tämä kuntoutus vaikuttaa henkilön toiminnallisuuteen. Tutkimuskysymykset ovat: Mitä tuloksia VR-harjoittelulla on aivohalvauksen saaneiden ihmisten käden fyysisiin toimintoihin? Mitä tuloksia VR-harjoittelulla on aivohalvauksen saaneiden ihmisten kognitiivisin toimintoihin? Mikä vaikutus VR-kuntoutuksella on aivohalvauksen saaneiden henkilöiden toiminnallisuuteen? VR:llä on aivohalvauksen saaneiden ihmisten toimintakykyyn? Tämän työn teoreettinen viitekehys on käytännönmalli CMOP-E (Canadian Model of Occupational Performance and Engagement). Tässä työssä käytetään menetelmänä tutkimuskatsausta ja analyysimenetelmänä induktiivista sisältöanalyysiä. Tulos perustuu 21:een laadullisesti arvioituun artikkeliin. Tulokset osoittavat, että VR-pohjaiset menetelmät ovat hyödyllisiä kuntouttamaan toimintakykyä, käsivartta ja vähäisemmässä määrin kättä. VR:n vaikutuksesta kognitioon ja sen vaikutuksesta toimintakykyyn ei voida tehdä olennaisia johtopäätöksiä koska aihetta käsittelevien artikkeleiden määrä on vähäinen. Lukuisissa artikkeleissa ei voida todeta, että VR:n käyttö on hyödyllisempää kuin perinteiset terapiamenetelmät. Siksi VR toimii paremmin tavanomaisen terapian lisänä. VR:llä on joitain etuja aivohalvauksen kuntoutuksessa ja se voi siten potentiaalisesti korvata osia perinteisestä toimintaterapiasta tulevaisuudessa.