Potilaan alkoholinkäyttöön puuttuminen hoitotyössä
Ajanko, Jonna; Hulkko, Jukka (2023)
Ajanko, Jonna
Hulkko, Jukka
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304064888
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304064888
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä kuvaileva kirjallisuuskatsaus potilaan alkoholinkäyttöön puuttumisesta hoitotyössä ja selvittää millaisin keinoin potilaan alkoholinkäyttöön voidaan puuttua. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuoda esille tapoja, kuinka alkoholin ongelmakäyttäjän kohdalla voidaan toteuttaa laadukasta ohjausta osana kokonaisvaltaista hoitoa, jotta alkoholinkäyttö tulisi huomioiduksi akuutin somaattisen ongelman lisäksi. Opinnäytetyökysymykseksi muodostui: Mitkä tekijät vaikuttavat potilaan alkoholinkäyttöön puuttumiseen osana kokonaisvaltaista hoitotyötä? Työelämäyhteyskumppanina toimi Tampereen ammattikorkeakoulu.
Kirjallisuuskatsauksen tiedonhaussa hyödynnettiin sähköisiä tietokantoja, kuten Cinahl, Medic, ja Arto. Myös manuaalista tiedonhakua käytettiin. Valittu aineisto analysoitiin aineistolähtöisen analyysin keinoin. Analyysiin valikoitui 10 tieteellistä tutkimusta.
Kirjallisuuskatsauksen tulokset olivat laajat. Päihteidenkäyttöön puuttumiseen vaikutti vahvasti niukka käytössä oleva resurssi ja ristiriitaiset mielipiteet ajan riittävyydestä. Potilaan ominaisilla tekijöillä, somaattisilla ongelmilla ja käytöksellä oli kiistaton vaikutus päihteidenkäyttöön puuttumiseen. Alkoholinkäytöstä kysyminen oli osa potilaan kokonaisvaltaista hoitoa ja puheeksiotto oli potilaslähtöistä. Hoitajan tukena oli erilaisia työvälineitä, kuten alkometri ja AUDIT-kaavake. Päihteidenkäyttöön puuttumiseen liittyvä kirjaaminen oli satunnaista. Työorganisaation sekavien ohjeiden vuoksi työntekijän vastuu korostuu päihteidenkäyttöön puuttumisessa. Lisäksi alkoholinkäyttöön liittyy yleistä olemassa olevaa stigmaa.
Opinnäytetyön pohjalta tultiin siihen johtopäätökseen, että rajallinen aika ja vajaat resurssit eivät riitä alkoholinkäytön puuttumiseen. Siitä huolimatta hoitohenkilökunta tunnistaa alkoholinkäytön puheeksiottamisen tärkeyden. Jatkossa olisi tärkeää saada tietoa siitä, miten voitaisiin lisätä resursseja potilaan alkoholinkäytön puuttumiseen.
Kirjallisuuskatsauksen tiedonhaussa hyödynnettiin sähköisiä tietokantoja, kuten Cinahl, Medic, ja Arto. Myös manuaalista tiedonhakua käytettiin. Valittu aineisto analysoitiin aineistolähtöisen analyysin keinoin. Analyysiin valikoitui 10 tieteellistä tutkimusta.
Kirjallisuuskatsauksen tulokset olivat laajat. Päihteidenkäyttöön puuttumiseen vaikutti vahvasti niukka käytössä oleva resurssi ja ristiriitaiset mielipiteet ajan riittävyydestä. Potilaan ominaisilla tekijöillä, somaattisilla ongelmilla ja käytöksellä oli kiistaton vaikutus päihteidenkäyttöön puuttumiseen. Alkoholinkäytöstä kysyminen oli osa potilaan kokonaisvaltaista hoitoa ja puheeksiotto oli potilaslähtöistä. Hoitajan tukena oli erilaisia työvälineitä, kuten alkometri ja AUDIT-kaavake. Päihteidenkäyttöön puuttumiseen liittyvä kirjaaminen oli satunnaista. Työorganisaation sekavien ohjeiden vuoksi työntekijän vastuu korostuu päihteidenkäyttöön puuttumisessa. Lisäksi alkoholinkäyttöön liittyy yleistä olemassa olevaa stigmaa.
Opinnäytetyön pohjalta tultiin siihen johtopäätökseen, että rajallinen aika ja vajaat resurssit eivät riitä alkoholinkäytön puuttumiseen. Siitä huolimatta hoitohenkilökunta tunnistaa alkoholinkäytön puheeksiottamisen tärkeyden. Jatkossa olisi tärkeää saada tietoa siitä, miten voitaisiin lisätä resursseja potilaan alkoholinkäytön puuttumiseen.