Maatalousalan perustutkinnosta saatavat valmiudet työelämään

Abstract

Tämän tutkimuksellisen opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää maatalousalan perustutkinnosta saatavia valmiuksia työelämään kyselytutkimuksen avulla. Opinnäytetyön ajankohtaisuuteen vaikutti ammatillisen koulutuksen uudistukset, joita olivat oppivelvollisuuden laajeneminen kahdeksaantoista ikävuoteen ja ammatillisten perustutkinnon perusteiden uudistuminen, joiden myötä haluttiin selvittää opiskelijoiden valmiuksien tämänhetkinen tilanne. Tämän seurauksena tietoperustassa ammatillisen koulutuksen ja maatalousalan perustutkinnon sisältöä peilattiin myös uudistuksien vaikutuksiin. Opinnäytetyön tilaajana oli Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Riveria ja sen maatalousala. Opinnäytetyön tutkimus toteutettiin käyttämällä määrällistä ja laadullista tutkimusotetta rinnakkain monimetodisessa toiminnassa eli triangulaatiossa. Kyselytutkimuksen kyselylomakkeissa yhdistettiin määrällisiä strukturoituja kysymyksiä ja laadullisia avoimia kysymyksiä. Kyselytutkimuksessa käytettiin useita eri tiedon kohteita eli Riverian maatalousalan opiskelijoita, henkilöstöä ja työpaikkaohjaajia, jotka muodostivat omat vastausryhmät ja näin ollen heille oli myös omat erilliset kyselylomakkeet. Kyselyt toteutettiin sähköisesti Microsoft Forms-kyselylomakkeiden avulla, joiden linkit lähetettiin vastausryhmille saatekirjeen mukana oppilaitoksen omien osoitetiedostojen kautta. Määrällisen aineiston analyysimenetelmiin vaikutti muuttujien mitta-asteikkona järjestysasteikko, joten analysoinnissa käytettiin asiayhteyteen sopivia tilastollisia menetelmiä. Laadullisen aineiston analyysimenetelmänä oli sisällönanalyysi. Vastauksia saatiin opiskelijoilta 14 vastausprosentilla 11,9 %, oppilaitoksen henkilöstöltä 9 vastausprosentilla 37,5 % ja työpaikkaohjaajilta 32 vastausprosentilla 12,1 %. Tulosten päähuomiona oli, että opiskelijat saivat maatalousalan perustutkinnosta hyvin valmiuksia työelämään, mutta esimerkiksi oppilaitoksen koulutusyksikköjen toimintaa pitäisi yhdenmukaistaa ja opiskelijoiden tulisi saada hieman enemmän niin käytännön kuin teoriankin valmiuksia työssäoppimiseen. Johtopäätöksissä nousi esille opiskelijoiden tuen tarpeen lisääntyminen ja motivaation heikkeneminen sekä osaamisen heikkeneminen tavoitetasoon nähden, joten teoriaa ja käytäntöä tulisi pyrkiä yhdistämään paremmin kouluympäristössä tapahtuvassa opetuksessa. Työssäoppimispaikkojen ja oppilaitoksen hyvä yhteistyö ja -ymmärrys opiskelijoiden tarpeista vahvistavat saatavia valmiuksia työelämään.