Oikeudenmukaisuuden ja tasavertaisuuden toteutuminen rikos- ja riita-asioiden etäsovittelussa

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, toteutuuko oikeudenmukaisuus ja tasavertaisuus rikos- ja riita-asioiden etäsovittelussa asianomistajien välillä. Työn tavoitteena oli tutkia, miten sovittelijat kokevat etäsovittelun oikeudenmukaisuuden ja tasavertaisuuden. Tavoitteena oli saada tietoa kehittämistarkoitukseen. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena, ja aineistokeruumenetelmänä toimi TAMKin hallinnoima Microsoft O365 Forms -lomake. Vastausaikaa oli 22.9.2022-31.01.2023. Tulosten analysointiin käytettiin sisällönanalyysiä sekä lomakeanalyysia. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys pohjautuu sovitteluun, sovitteluun prosessina, retroaktiiviseen oikeuteen, oikeudenmukaisuuteen ja online-sovitteluun.

Opinnäytetyön tulokset osoittavat, että etäyhteyksillä soviteltaessa neuvottelut onnistuvat pääsääntöisesti oikeudenmukaisesti sekä tasavertaisesti. Etäyhteyksillä soviteltaessa kohtaamista helpottavat matkustamisen ja aikatauluttamisen väheneminen sekä valmistautuminen, ja kaikilla on mahdollisuus osallistumiseen. Tuloksissa tuli esille, että sovittelijan rooli etäsovittelussa nousee hyvin tärkeään asemaan sovittelun onnistumisen kannalta. Etäsovittelun onnistumisen haasteita ovat huomattavat erot sovittelutoimistojen välillä sekä restoratiivisen oikeuden toteutuminen, koska neuvottelu saattaa jättää osapuolet liian etäisiksi toisistaan ja tunteiden käsittelyn vajavaiseksi. Myös sovittelijoiden puolueettomuutta arvioitiin.

Tulosten perusteella voidaan kuitenkin sanoa, että Suomessa tehdään oikeudenmukaista etäsovittelua. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää kehitettäessä etäsovittelua oikeudenmukaisemmaksi asianomistajille sekä kehitettäessä yhteneväistä linjaa sovittelutoimistojen välillä. Sovittelijoiden vastausten pohjalta kehitettiin ohjeistus etäsovittelun hyvistä käytännöistä. Valtakunnallisten yhteneväisten käytäntöjen on tarkoitus parantaa etäsovittelun tasalaatuista tuottamista ja sitä kautta lisätä oikeudenmukaisuutta ja tasavertaisuutta etäyhteyksillä soviteltaessa.

The goal of this thesis was to study how equality and fair justice are realized in remote mediation between parties involved. The thesis was conducted as a qualitative study. The data were analyzed using content analysis and form-analysis. Theoretical framework for the thesis was based on mediation, mediation as a process, restorative justice, fair justice and online-mediation.

Results show that remotely conducted mediations are mainly fairly just and equal to participants. Using remote connections in mediation has an advantage in making travelling easier, there is a less need for scheduling, preparation to mediation gets easier and all parties have opportunity to participate. Results indicate that the mediators’ role in remote mediation has great importance in a successful mediation.

Based on the results can be stated that just and equal remote mediation is done in Finland, and the country is in leading position in development of re-mote mediation. The results can be used in developing remote mediation into more just for participant and in developing common framework between mediation offices. Based on the mediators’ replies a guideline for good policies in remote mediation was created.