Koronapandemian vaikutukset esihenkilön työhyvinvointiin : case Satakunnan Osuuskauppa

Abstract

Vuosi 2020 muistetaan varmasti koko maailmassa ikuisesti, kun Kiinan Wuhanista lähtöisin oleva uusi ja tuntematon COVID-19 virus lähti leviämään kovaa vauhtia ympäri maailmaa. Virus tarttui ihmisten välillä todella nopeasti, ja heikoimpia se vei myös nopeasti mukanaan. Viruksen levittyä myös Eurooppaan, julistettiin EU-alueella pian sen jälkeen hätätila. Tämä koski myös Suomea, sillä maaliskuussa 2020 Suomessa julistettiin poikkeusolot, ja kansalaisilla alkoi totuttelu täysin uuteen arkeen sekä töissä että kotona. Muun muassa ravintoloita, kouluja ja esimerkiksi kuntosaleja suljettiin kokonaan, sillä ihmiskontakteja tuli välttää niin paljon kuin mahdollista. Korona on vaikuttanut koko yhteiskuntaan, niin kansalaisiin kuin Suomen talouteenkin.

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten koronapandemia on vaikuttanut Satakunnan Osuuskaupan tulosvastuullisten esihenkilöiden työhyvinvointiin. Työn avulla oli tarkoitus tuottaa merkityksellistä tietoa toimeksiantajalle siitä, miten korona vaikutti konkreettisesti esihenkilöiden työhyvinvointiin ja millä tavalla, mikä työhyvinvoinnin tilanne esihenkilöillä on tällä hetkellä ja siitä, tulisiko organisaation mahdollisesti tehdä jotakin muutoksia liittyen esihenkilöiden työhyvinvointiin.

Itse tutkimuksessa käytettiin sekä kvantitatiivisia että kvalitatiivisiakin tutkimusmenetelmiä. Vastaukset kerättiin anonyymilla verkkokyselylomakkeella. Se sisälsi monivalintakysymyksien lisäksi myös avoimia kysymyksiä, joihin vastaaja sai vapaasti omin sanoin vastata. Laadullisia menetelmiä käytettiin määrällisten lisäksi siksi, että tutkimuksen tarkoituksena oli ymmärtää esihenkilöiden mielipiteitä, mutta myös saada itse esihenkilöitä palaamaan ajassa taaksepäin ja miettimään mennyttä korona-aikaa ja sen vaikutuksia heidän omaan työhyvinvointiinsa, kun tapahtumat ovat vielä tuoreessa muistissa.

Kyselytutkimuksen mukaan koronalla on ollut enimmäkseen negatiivisia vaikutuksia esihenkilöiden työhyvinvointiin, mutta positiivisiakin vaikutuksia tuli esiin. Tutkimuksen mukaan moni esihenkilö kyllä tietää itse, miten he voi vaikuttaa omaan työhyvinvointiinsa. Palautetta työnantajalle annettiin kyselytutkimuksen lopuksi paljon, sillä moni oli sitä mieltä, että parannettavaa olisi ja esitti omia kehitysideoitaan.