Ilmastonmuutos ja puukerrostalon ulkoseinä- ja alapohjarakenteet
Haapala, Tiia-Liisa (2023)
Haapala, Tiia-Liisa
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304175415
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304175415
Tiivistelmä
Ilmastonmuutos on nykyisin todellisuutta ja se aiheuttaa erityisesti puurakentamiseen monia haasteita. Ilmastonmuutoksen hidastamiseen rakentamisen sektorilla pyritään vähentämällä rakennusten energian käyttöä ja lisäämällä rakennusten hiilinieluja. Hiilinielujen kasvattaminen onnistuu puurakentamisen avulla ja energian kulutuksen vähentäminen muun muassa rakennusten ulkovaipan eristystä parantamalla. Puu on rakennusmateriaalina kuitenkin erittäin herkkä vaurioitumaan kosteuden vaikutuksesta. Ilmastonmuutoksen myötä Suomen ilmastossa sateet lisääntyvät ja talvet muuttuvat lämpimämmiksi. Sään aiheuttamat rasitukset rakenteille tulevat lisääntymään. Lisäksi paksu eristekerros luo haasteita erityisesti ulkoseinien kosteustekniselle toiminnalle. Puukerrostalon suunnitteluun vaikuttavat paljon myös palomääräykset, joita opinnäytetyössä avattiin lyhyesti niiltä osin kuin ne vaikuttavat materiaalivalintoihin.
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin, miten puukerrostalon ulkoseinä- ja alapohjarakenteiden kosteusteknistä toimivuutta voitaisiin parantaa. Tutkimus tehtiin kuvailevana kirjallisuusanalyysinä, joten saadut tulokset perustuvat aiempiin tutkimuksiin ja ohjeistuksiin. Kirjallisuudesta löytyneiden tutkimustulosten, ohjeiden ja säädösten perusteellaan tehtiin esimerkkirakennetyyppejä, jotka piirrettiin AutoCad -ohjelmalla. Rakenteet ovat tavanomaisia puukerrostalon ulkoseinä- ja alapohjarakenteita, jolloin niiden kosteusteknistä toimintaa pystyttiin arvioimaan aiheesta tehdyn tutkimuksen ja kirjallisuuden perusteella. Rakenteiden kosteustekniikkaa ei tutkittu laskennallisesti, eikä simuloimalla. Kosteusteknisen toiminnan havainnollistamiseen käytettiin DOF-lämpö -ohjelmistoa. Tutkimuksen perusteella tehtyjen esimerkkirakennetyyppien lisäksi pohdittiin puurakentamisen pitkäaikaiskestävyyttä, jota joillakin rakennuspaikoilla voidaan pidentää käyttämällä rakenteissa jonkin verran betonia. Tämän kaltainen rakennusmateriaalien yhdistely lisää hiilinieluja ja mahdollistaa rakennukselle pitkän käyttöiän.
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin, miten puukerrostalon ulkoseinä- ja alapohjarakenteiden kosteusteknistä toimivuutta voitaisiin parantaa. Tutkimus tehtiin kuvailevana kirjallisuusanalyysinä, joten saadut tulokset perustuvat aiempiin tutkimuksiin ja ohjeistuksiin. Kirjallisuudesta löytyneiden tutkimustulosten, ohjeiden ja säädösten perusteellaan tehtiin esimerkkirakennetyyppejä, jotka piirrettiin AutoCad -ohjelmalla. Rakenteet ovat tavanomaisia puukerrostalon ulkoseinä- ja alapohjarakenteita, jolloin niiden kosteusteknistä toimintaa pystyttiin arvioimaan aiheesta tehdyn tutkimuksen ja kirjallisuuden perusteella. Rakenteiden kosteustekniikkaa ei tutkittu laskennallisesti, eikä simuloimalla. Kosteusteknisen toiminnan havainnollistamiseen käytettiin DOF-lämpö -ohjelmistoa. Tutkimuksen perusteella tehtyjen esimerkkirakennetyyppien lisäksi pohdittiin puurakentamisen pitkäaikaiskestävyyttä, jota joillakin rakennuspaikoilla voidaan pidentää käyttämällä rakenteissa jonkin verran betonia. Tämän kaltainen rakennusmateriaalien yhdistely lisää hiilinieluja ja mahdollistaa rakennukselle pitkän käyttöiän.
