Palliatiivisessa hoidossa olevan potilaan psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen vuorovaikutuksen keinoin

Abstract

Palliatiivisen eli oireenmukaisen hoidon päämääränä on vähentää kärsimystä ja parantaa elämänlaatua tilanteessa, jossa potilaan taudin kulkuun ei voida enää vaikuttaa. Kivun hoidon lisäksi palliatiivisen hoidon eräs kulmakivistä on psykososiaalinen tuki, jolla pyritään lieventämään potilaan ahdistusta ja eksistentiaalista kärsimystä lähestyvän kuoleman suhteen.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailevan kirjallisuuskatsauksen avulla tarkastella vuorovaikutuksellisia keinoja, joilla sairaanhoitaja voi tukea palliatiivisessa hoidossa olevan potilaan psyykkistä hyvinvointia. Työn tavoitteena oli koostaa tutkittua tietoa potilaan psyykkisen hyvinvoinnin tukemiseen sekä tarjota tarvittaessa sairaanhoidon henkilökunnalle tutkittua tietoa oman vuorovaikutusosaamisen kehittämistä varten.

Aineiston tulokset purettiin tutkimuskysymystä vastaaviin keinoihin, jotka tukivat potilaan psyykkistä hyvinvointia vuorovaikutuksellisesti. Tuloksista eriteltiin teemat, jotka olivat joko keskeisiä tutkimusten tulosten kannalta tai jotka nousivat toistuvasti esiin tutkimusaineiston käsittelemissä vuorovaikutustilanteissa. Kuvailevan kirjallisuuskatsauksen aineiston analyysi toteutettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä käyttäen.

Tulokset jaoteltiin sanalliseen ja sanattomaan vuorovaikutukseen, joissa molemmissa huomioitiin niin hoitohenkilökunnan kuin potilaiden näkökulma. Keskeisimpiä tuloksia sanallisen vuorovaikutuksen osalta olivat keskustelut potilaan kanssa ja hoitajan aloitteellisuus vaikeiden asioiden esiin nostajana paitsi suullisesti myös siihen tarkoitettuja kortteja apuna käyttäen. Sanattomia keinoja taasen olivat ensisijaisesti läsnäolo, kosketus, kasvonilmeet sekä katsekontakti.

The aim of palliative care is to decrease suffering and improve quality of life when cure and prevention are no longer an option. In addition to pain treatment, one of the corner stones in palliative care is psychosocial support, the purpose of which is to reduce the anxiety and existential suffering of the patient when approaching death.

The purpose of the study was to examine the interactive strategies of how a nurse can support the mental well-being of the patient in palliative care. The aim of the study was to compose academic research for supporting patient’s mental well-being and if needed, offering academic research to the healthcare personnel, aiming to develop their own interaction skills.

The results of the data were converted to a means that answered the research question. These results were then compiled into two themes: one which was central to the results and the other into the most common themes found within interactive situations. The data analysis of the descriptive literature review was realised by using databased content analysis.

The results were divided into verbal and non-verbal interaction which took into account both the viewpoint of the personnel as well as that of the patients. The key results on the methods of verbal interaction were conversations with the patient and the wish for a nurse to show initiative when articulating challenging matters. In turn, the non-verbal interaction methods that were found were presence, touching, facial expressions and eye contact.