Hämähäkkinä verkostossa: nuorisopsykiatrian poliklinikan palveluohjaajan työnkuva ja sen merkitys työyhteisössä

Abstract

Mielenterveyspalveluja käyttävien nuorten joukossa on nuoria, jotka tarvitsevat paljon palveluita eri viranomaisilta ja palveluntuottajilta. Lisäksi nuorten yksilölliset haasteet ja monimutkaiset tilanteet voivat hidastaa hoitoprosessien etenemistä. Tämän vuoksi erityisesti nuoret, joilla on sosiaalisten tilanteiden, arjen hallinnan ja toiminnanohjauksen haasteita, voivat hyötyä palveluohjauksesta.

Vuonna 2021 Savonlinnan nuorisopsykiatrian poliklinikalla aloitettiin kokeilu, jossa poliklinikan palvelukokonaisuuteen palkattiin sosionomin koulutuksen saanut palveluohjaaja. Tässä opinnäytetyössä tutkittiin nuorisopsykiatrian poliklinikan palveluohjaajan työnkuvaa ja sen merkitystä työyhteisössä laadullisia menetelmiä käyttäen. Tutkimuksessa yhdistettiin havainnointi ja puolistrukturoitu haastattelu, jotta tutkittavasta aiheesta saataisiin mahdollisimman kattava kuva.

Tutkimuksessa ilmeni, että palveluohjaajan työnkuvan taustalla on ollut asiakkaiden tarve sosiaaliohjaukselliselle avulle, tuelle ja ohjaukselle. Aiemmin sosiaaliohjauksellisia työtehtäviä tekivät poliklinikan terveydenhuollon ammattilaiset, kuten psykologit, oman erityisosaamisensa ohella. Palveluohjaajan työnkuvan käyttöönoton myötä työntekijöiden aikaa on vapautunut asiakastyöhön. Samalla nuoret saavat palveluohjaajan tukea haastavissa tilanteissa ja byrokratian viidakossa. Lopputuloksena hoitoprosessit etenevät sujuvammin ja hoitokokonaisuus on yhtenäisempi kuin aikana ennen palveluohjaajaa.

Palveluohjaajan työnkuvan kokonaisuus koostuu tasapainottelusta asiakastyön ja moniammatillisen työn välillä. Lisäksi näiden tehtäväkokonaisuuksien yhdyspinnassa palveluohjaaja tekee koordinoivaa työtä. Kun palveluohjaus toteutuu onnistuneesti, eli vastaa olemassa oleviin tarpeisiin, tuntee myös työyhteisö työnkuvan merkitykselliseksi.

Among the adolescents who use mental health services, there are young people who need a lot of services from different authorities and service providers. Complex and individual challenges can slow down the progress of the treatment process. This is why young people who experience challenges with social situations, everyday management and executive function can benefit from service counselling.

In 2021, an experiment was initiated at the Savonlinna Youth Psychiatric Outpatient Clinic, in which a service counsellor with a degree in social services was employed in the service unit. In this thesis, the service counsellor’s job description and its significance in the work community were studied using qualitative methods. The study combined observation and a semi-structured interview as method in order to obtain the most comprehensive picture possible of the subject being studied.

The reason for the design and implementation of this new job description was the clients’ need for social assistance, guidance and counselling. Previously, these tasks were carried out by other professionals, such as psychologists, at the outpatient clinic. These professionals carried out the service counselling tasks in addition to their own work. The service counsellor’s new job description has freed up employees’ time for client work. Simultaneously, adolescents receive support in difficult situations and in the jungle of bureaucracy. As a result, the treatment processes proceed more smoothly, and the service package is more cohesive than during the time before service counsellor.

The service counsellor’s job description consists of a balancing act between client work and multi-professional cooperation. Moreover, the service counsellor also performs coordinating tasks, which combine client work and multi-professional work. When the service counsellor carries out their work successfully, i.e. the work meets existing needs, the work community experiences that the job description makes a difference.

Bland ungdomar som använder mentalvårdstjänster finns det individer som behöver service från flera olika myndigheter och serviceproducenter. Komplexa och individuella utmaningar kan ändå bromsa behandlingsprocessens framsteg. Speciellt de ungdomar som har utmaningar med sociala situationer, vardagshantering och exekutiva funktioner kan få nytta av servicehandledning.

År 2021 inleddes ett försök på ungdomspsykiatriska polikliniken i Nyslott, där en servicehandledare med examen inom det sociala området anställdes till servicehelheten på polikliniken. I detta examensarbete studerades servicehandledarens arbetsbeskrivning och dess betydelse i arbetsgemenskapen med hjälp av kvalitativa forskningsmetoder. I studien kombinerades observation och semistrukturerad intervju som metod för att få en så omfattande bild som möjligt av det ämnet som studerades.

Studien visade att ungdomarnas behov styr servicehandledarens arbetsbeskrivning. Tidigare utfördes servicehandledarens arbetsuppgifter av andra anställda inom polikliniken såsom psykologer. De anställda genomförde dessa uppgifter utöver sina ordinarie arbetsuppgifter. I och med införandet av servicehandledarens arbetsbeskrivning har de övriga anställdas arbetstid frigjorts för annat klientarbete. Dessutom kan ungdomar få stöd i utmanande situationer och i byråkratins djungel. Resultatet är att behandlingsprocesserna är smidigare och servicehelheten mer sammanhängande än under tiden före servicehandledare.

Servicehandledarens arbetsbeskrivning som helhet består av en balansgång mellan kundarbete och mångprofessionellt samarbete. Dessutom utför servicehandledaren även samordnande arbetsuppgifter, som kopplar samman kundarbetet och mångprofessionella samarbetet till en fungerande helhet. När servicehandledaren genomför sitt arbete framgångsrikt i praktiken, dvs. när arbetet svarar mot befintliga behov, upplever arbetsgemenskapen att arbetsbeskrivningen gör ett intryck.