Hartelan rakennustyömaaperehdytyksen ja työnopastuksen nykytilan arviointi
Heiskaniemi, Tuija (2023)
Heiskaniemi, Tuija
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304175444
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304175444
Tiivistelmä
Jokaiselle rakennustyömaalle tulevalle työntekijälle on annettava työmaaperehdytys. Työmaaperehdytyksellä on suuri merkitys työmaan työturvallisuudelle, sillä työntekijä saa perehdytyksessä tietoa esimerkiksi työmaasta ja suojavarusteista. Perehdytyksessä annetaan myös ohjeita siihen, miten toimia tapaturman tai vaaratilanteen sattuessa.
Opinnäytetyön tavoitteena oli tunnistaa rakennustyömaaperehdytyksen ja sen vaikuttavuuteen liittyvät kipupisteet sekä löytää perehdytykseen mahdollisia kehitysideoita. Tavoitteena oli tutkia, millaisen perehdytyksen ja työnopastamisen ulkomaalaistaustaiset työntekijät ovat saaneet, kun he aloittavat työn rakennustyömaalla. Opinnäytetyön tilaajana toimi Hartela Länsi-Suomi Oy.
Kyselytutkimuksen avulla saatiin kuva Hartelan rakennustyömaaperehdytyksen tämänhetkisestä tilasta ja siihen liittyvistä kipupisteistä. Tutkimuksen tuloksena Hartela tietää työmaaperehdytyksensä kehityskohteet.
Tutkimuksen tuloksena selvisi, että ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden perehdytyksessä ja työnopastuksessa suurin ongelma on kielimuuri. Isona ongelmana koetaan myös perehdytykseen liittyvä motivaation puute sekä työntekijöillä että työnjohtajilla. Motivaation puute koskee myös suomalaistaustaisia työntekijöitä ja työnjohtajia.
Tutkimuksen perusteella Hartela voi kehittää perehdytysaineistoaan kattamaan paremmin työmaiden vaatimukset. Kuvien käyttöä tulee lisätä perehdytysaineistossa, jotta perehdytysaineisto on ymmärrettävämpi myös työntekijöille, joilla ei ole yhteistä kieltä työmaaperehdyttäjien kanssa. Tutkimuksen perusteella aliurakoitsijoiden työnjohtajille haluttaisiin antaa enemmän vastuuta perehdytyksestä.
Opinnäytetyön tavoitteena oli tunnistaa rakennustyömaaperehdytyksen ja sen vaikuttavuuteen liittyvät kipupisteet sekä löytää perehdytykseen mahdollisia kehitysideoita. Tavoitteena oli tutkia, millaisen perehdytyksen ja työnopastamisen ulkomaalaistaustaiset työntekijät ovat saaneet, kun he aloittavat työn rakennustyömaalla. Opinnäytetyön tilaajana toimi Hartela Länsi-Suomi Oy.
Kyselytutkimuksen avulla saatiin kuva Hartelan rakennustyömaaperehdytyksen tämänhetkisestä tilasta ja siihen liittyvistä kipupisteistä. Tutkimuksen tuloksena Hartela tietää työmaaperehdytyksensä kehityskohteet.
Tutkimuksen tuloksena selvisi, että ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden perehdytyksessä ja työnopastuksessa suurin ongelma on kielimuuri. Isona ongelmana koetaan myös perehdytykseen liittyvä motivaation puute sekä työntekijöillä että työnjohtajilla. Motivaation puute koskee myös suomalaistaustaisia työntekijöitä ja työnjohtajia.
Tutkimuksen perusteella Hartela voi kehittää perehdytysaineistoaan kattamaan paremmin työmaiden vaatimukset. Kuvien käyttöä tulee lisätä perehdytysaineistossa, jotta perehdytysaineisto on ymmärrettävämpi myös työntekijöille, joilla ei ole yhteistä kieltä työmaaperehdyttäjien kanssa. Tutkimuksen perusteella aliurakoitsijoiden työnjohtajille haluttaisiin antaa enemmän vastuuta perehdytyksestä.