Hoitotyö on aivotyötä : määrällinen tutkimus terveysasemalle kognitiivisesta ergonomiasta

Abstract

Tiedolla työskentely ja työn kognitiiviset vaatimukset ovat voimakkaasti kasvaneet hoitotyössä. Kognitiivista ergonomiaa hoitotyössä on kuitenkin tutkittu varsin vähän, etenkin hoitajilla. Kognitiivisen ergonomian avulla voidaankin parantaa työoloja, ihmisen suorituskykyä, turvallisuutta ja terveyttä. Kognitiivinen kuormitus taas heikentää työn sujuvuutta ja työhyvinvointia.

Tämä opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Tampereen ammattikorkeakoulun Kestävä aivoterveys-hankkeen kanssa. Tämän kvantitatiivisen tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kognitiivisen ergonomian toteutumista sekä kognitiivisia kuormitustekijöitä hoitotyöntekijöillä terveysasematyössä. Tavoitteena oli lisätä yleistä tietoisuutta kognitiivisen ergonomian tärkeydestä sekä kognitiivisen kuormituksen haitallisuudesta. Tutkimuksen aineisto kerättiin Helsingin kaupungin terveyskeskuksen hoitotyöntekijöiltä (N=72) sähköisellä kyselyllä. Lopullinen otos oli 28. Aineisto analysoitiin pääosin SPSS-ohjelmalla. Tulosten luotettavuus kärsi vähäisen vastaajamäärän takia.

Keskeisimmät tulokset osoittivat, että kognitiivista kuormitusta aiheutti terveyskeskuksen hoitotyöntekijöille työn keskeytykset, tietotulva ja resurssipula. Kognitiivista ergonomiaa suojaaviksi tekijöiksi koettiin kollegat ja hyvä työilmapiiri sekä rauhallinen työtila. Tulosten perusteella on tärkeää puuttua työn keskeytyksiin aktiivisesti sekä yrittää hallita tietotulvaa eri keinoin. Resurssipulaan ei tällä hetkellä näy helpotusta. Tulevaisuudessa tutkimus voitaisiin toistaa suuremmalla vastaajamäärällä, jolloin tulosten luotettavuus olisi parempi. Saatujen tulosten perusteella epäkohtiin voitaisiin tarttua intervention muodossa.

The thesis was commissioned for the nationwide Sustainable Brain Health project coordinated by Tampere University of Applied Sciences Oy. The purpose of this thesis was to find out the realization of cognitive ergonomics and cognitive load factors in care workers in health centre work. The goal was to increase general awareness of the importance of cognitive ergonomics and the harmfulness of cognitive load in health centre work. The study was quantitative. The data were collected by means of the question survey and analyzed mainly by SPSS program.

The survey was carried out from the nursing staff (N=72) of a health centre in the city of Helsinki. The number of employees to respond to the inquiry was 28, the response rate thus being 38.8%. The reliability of the results suffered due to the small number of respondents.

The main results show that cognitive load was caused by work interruptions, a flood of information and a lack of resources for the care workers of the health centre. Colleagues, a good working atmosphere and a calm workspace were perceived as protective factors for cognitive ergonomics. Overall, the study suggest that it is important to actively intervene in work interruptions and try to manage the flood of information by different means.