Kiinteistöalan isännöintisopimuksiin vaikuttavat tekijät
Hermunen, Elisa (2023)
Hermunen, Elisa
2023
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304185493
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304185493
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö käsittelee sopimussoikeuden perusteita ja sopimussuhteen muodostumiseen vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksessa syvennytään kiinteistöalan isännöintisopimuksiin ja palvelutehtäviin, jotka määrittelevät sopimuksen sisällön.
Isännöintisopimuksille ei ole laissa määritelty minimivaatimuksia. Sopimuksessa voidaan noudattaa isännöintipalvelujen yleisiä sopimusehtoja, jotka ovat isännöintialalla yleisesti hyväksytyt ehdot. Näiden sopimusehtojen noudattaminen ei kuitenkaan ole pakollista, ja mikäli niistä ei ole mainintaa sopimuksessa, eivät ehdot ole voimassa. Isännöintisopimus koostuu aina asiakkaan palvelutarpeista, joten ehdot ja sisältö voivat vaihdella suuresti.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelminä käytin kvalitatiivista eli laadullista tutkimusta ja asiantuntijan teemahaastattelua. Kiinteistöalan asiantuntija kertoi kohdeyrityksen management-sopimuksista, joissa yksi sopimus koskettaa useaa kiinteistöä, kun taas perinteinen isännöintisopimus tehdään yleensä yhdelle yhtiölle. Näiden erilaisten sopimusten sopimusehdot noudattelevat alan yleisiä ehtoja, mutta lähtökohdat toimeksiantajalle sekä palvelutehtävät poikkeavat toisistaan huomattavasti, mikä osoittaa kiinteistöalan isännöintisopimusten laajan spektrin.
Työn perusteella voitiin todeta, että vakioehtojen käyttäminen isännöintisopimusten yhteydessä helpotti ja nopeutti sopimusprosessia, kun ehtoja ei tarvitse erikseen yksilöidä. Sopimusten sisältöön ei kuitenkaan voida vaikuttaa yleisillä kriteereillä, koska sopimus räätälöidään toimeksiantajan palvelutarpeisiin. Asiakaskunnan heterogeenisuus ja kiinteistöalan palveluntarjoajien tuottama variaatio eri palvelumalleista on niin suuri, ettei isännöintisopimusten sääntelyyn ole mahdollista saada yksiselitteistä ratkaisua. Monet isännöintialan tehtävät edellyttävät laki- ja säädösosaamista, joten alan auktorisointi ja lainsäädännön tähdentäminen isännöitsijän tehtävien osalta voisi nostaa laadullisesti isännöinnin tasoa.
Isännöintisopimuksille ei ole laissa määritelty minimivaatimuksia. Sopimuksessa voidaan noudattaa isännöintipalvelujen yleisiä sopimusehtoja, jotka ovat isännöintialalla yleisesti hyväksytyt ehdot. Näiden sopimusehtojen noudattaminen ei kuitenkaan ole pakollista, ja mikäli niistä ei ole mainintaa sopimuksessa, eivät ehdot ole voimassa. Isännöintisopimus koostuu aina asiakkaan palvelutarpeista, joten ehdot ja sisältö voivat vaihdella suuresti.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelminä käytin kvalitatiivista eli laadullista tutkimusta ja asiantuntijan teemahaastattelua. Kiinteistöalan asiantuntija kertoi kohdeyrityksen management-sopimuksista, joissa yksi sopimus koskettaa useaa kiinteistöä, kun taas perinteinen isännöintisopimus tehdään yleensä yhdelle yhtiölle. Näiden erilaisten sopimusten sopimusehdot noudattelevat alan yleisiä ehtoja, mutta lähtökohdat toimeksiantajalle sekä palvelutehtävät poikkeavat toisistaan huomattavasti, mikä osoittaa kiinteistöalan isännöintisopimusten laajan spektrin.
Työn perusteella voitiin todeta, että vakioehtojen käyttäminen isännöintisopimusten yhteydessä helpotti ja nopeutti sopimusprosessia, kun ehtoja ei tarvitse erikseen yksilöidä. Sopimusten sisältöön ei kuitenkaan voida vaikuttaa yleisillä kriteereillä, koska sopimus räätälöidään toimeksiantajan palvelutarpeisiin. Asiakaskunnan heterogeenisuus ja kiinteistöalan palveluntarjoajien tuottama variaatio eri palvelumalleista on niin suuri, ettei isännöintisopimusten sääntelyyn ole mahdollista saada yksiselitteistä ratkaisua. Monet isännöintialan tehtävät edellyttävät laki- ja säädösosaamista, joten alan auktorisointi ja lainsäädännön tähdentäminen isännöitsijän tehtävien osalta voisi nostaa laadullisesti isännöinnin tasoa.