Saniteettiposliinin uusiokäyttö : KERPUR-hanke
Ghali, Michael (2023)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304185515
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304185515
Tiivistelmä
Saniteettiposliinin järjestelmällinen keräys puuttuu tällä hetkellä Suomesta ja sen hyötykäyttö on vähäistä. Purkukohteissa saniteettiposliini menee usein sekalaiseen purkujätteeseen, jonka hinta on purku-urakoitsijalle kalliimpaa kuin erilliskerätyn jätteen. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tunnistaa uusia käyttökohteita saniteettiposliinijätteelle ja selvittää saniteettiposliinijätteen määrää sekä arvioida kustannussäästöjä, jos jäte kierrätettäisiin puhtaana saniteettiposliinijätteenä. Lisäksi selvitettiin laboratoriokokeilla, miten betonin kiviaineksen korvaaminen posliinimurskalla vaikuttaa sen puristuslujuuteen. Tämän opinnäytetyön toimeksiantajana toimi KERPUR-hanke.
Opinnäytetyön teoriaosuus koostui saniteettiposliinin valmistuksesta, historiasta, käsittelymahdollisuuksista sekä saniteettiposliinikalusteiden materiaaleista ja komponenteista. Lisäksi käsiteltiin KERPUR-hanke ja lainsäädäntöä. Lähteinä käytettiin uutisointia sekä alan verkkolähteitä.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää saniteettiposliinijätteen syntytapoja sekä uusia käyttökohteita saniteettiposliinijätteelle. Lisäksi tutkittiin laboratoriossa posliinimurskan vaikutusta betonin ominaisuuksiin. Teemoja olivat saniteettiposliinin syntyminen korjausrakentamisessa, saniteettiposliinijätteen uusiokäyttö Suomessa ja betonin lujuusominaisuudet.
Tutkimuksen perusteella voi todeta, että posliinimurskaa voidaan käyttää mm. betonin ja laastin runkoaineena. Labratoriossa tehdyillä tutkimuksilla voidaan todeta, että betonin purituslujuusominaisuudet paranevat, kun neitseellisestä kivimateriaalista on korvattu osa saniteettiposliinimurskalla.
Opinnäytetyön teoriaosuus koostui saniteettiposliinin valmistuksesta, historiasta, käsittelymahdollisuuksista sekä saniteettiposliinikalusteiden materiaaleista ja komponenteista. Lisäksi käsiteltiin KERPUR-hanke ja lainsäädäntöä. Lähteinä käytettiin uutisointia sekä alan verkkolähteitä.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää saniteettiposliinijätteen syntytapoja sekä uusia käyttökohteita saniteettiposliinijätteelle. Lisäksi tutkittiin laboratoriossa posliinimurskan vaikutusta betonin ominaisuuksiin. Teemoja olivat saniteettiposliinin syntyminen korjausrakentamisessa, saniteettiposliinijätteen uusiokäyttö Suomessa ja betonin lujuusominaisuudet.
Tutkimuksen perusteella voi todeta, että posliinimurskaa voidaan käyttää mm. betonin ja laastin runkoaineena. Labratoriossa tehdyillä tutkimuksilla voidaan todeta, että betonin purituslujuusominaisuudet paranevat, kun neitseellisestä kivimateriaalista on korvattu osa saniteettiposliinimurskalla.