Tuulivoimapuiston infratöiden hiilijalanjälki

Abstract

Tuulivoima on lisääntynyt Suomessa ja muissa Pohjoismaissa huomattavasti viimevuosien aikana. Kasvavaan suosioon on vaikuttanut pyrkimys uusiutuvan energia lisäämiseen ja sitä kautta energiaomavaraisuuteen sekä kasvihuonepäästöjen vähentämiseen. Tuulivoimalan käyttöikä vaihtelee 25–30 vuoden välillä ja on tärkeää, että tuulivoimalla pystytään kattamaan myös tuulipuiston rakentamisen aikana syntyvä hiilijalanjälki.

Opinnäytetyössä luotiin laskentapohja tuulivoimapuiston infratöiden hiilijalanjäljen laskemiseksi. Laskentapohja toteutettiin ympäristöministeriön rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmän ja hiilijalanjäljen laskentaan liittyvien standardien mukaisesti. Täysimääräisesti ympäristöministeriön ohjeita ei kuitenkaan voitu soveltaa infrarakentamiseen. Työn pohjaksi luotiin Excel-laskentapohja, joka antaa työkalun kasvihuonekaasupäästöjen laskemiseen myös tulevaisuudessa. Laskenta suoritettiin case tuulivoimapuistolle, jonka infratyöt koostuvat gravitaatio-, paalu-, ja kallioankkuriperustustöistä sekä tiestön rakentamisesta ja kaapeloinnista. Opinnäytetyö toteutettiin kehittämällä yrityksen vanhaa Excel-pohjaa uutta tarvetta vastaavaksi. Työn alussa tutustuttiin case tuulivoimapuiston toimintaan ja siitä aiheutuviin kasvihuonekaasupäästöihin. Toiminnasta aiheutuvista päästöistä kerättiin dataa mahdollisimman kattavasti. Päästökertoimet kerättiin erilaisista saatavilla olevista tietokannoista.

Tuloksena saatiin luotua yritykselle laskentapohja tuulipuiston suurimpien kasvihuonekaasupäästölähteiden tarkkailuun. Case tuulivoimapuiston osalta todettiin koko puiston infratöiden hiilijalanjäljen kattavan 1526 keskivertosuomalaisen vuosittaisen hiilijalanjäljen. Perustustöiden osalta suurimpana ympäristökuormittajana on betonointi. Betonointi kattaa yli 70 % päästöistä gravitaatio ja paaluperustuksen kohdalla ja loput noin 30 % päästöistä jakautuu muiden perustustöiden välille. Perustustyypeistä paaluperustuksella on tulosten perusteella suurin hiilijalanjälki, johon suurimpana vaikuttajana on paaluista aiheutuvat päästöt. Kallioankkuriperustuksessa hiilijalanjälki on pienin. Kallioankkuriperustuksessa kuitenkin hyödynnetään paljon enemmän suuripäästöistä juotosbetonia, joka nostaa perustustyypin hiilijalanjälkeä. Laskennasta saatu hiilijalanjälki kerätyn datan ja päästökertoimien perusteella on suuntaa antava. Hiilijalanjälkilaskenta on suuri töinen, joka vaatii paljon erilaista dataa, rajauksia ja aikaa.