”Ota se minuutti sieltä, toinen täältä…” : Varhaiskasvatuksen opettajan sak-työajan toteutuminen ja sen merkitys koettuun työtyytyväisyyteen
Juopperi, Saana (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304205694
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304205694
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä selvitettiin varhaiskasvatuksen opettajien kokemuksia
suunnittelu-, arviointi-, ja kehittämistyöajan, eli sak-työajan, toteutumisesta
sekä sen merkityksestä työtyytyväisyyteen. Tutkimuksessa oltiin kiinnostuneita tekijöistä, jotka varhaiskasvatuksen opettajat kokevat edistävän ja estävän sak-työajan toteutumista. Tämän lisäksi kiinnostuneita oltiin sak-työaikaan liittyvistä tekijöistä, jotka alentavat tai lisäävät varhaiskasvatuksen opettajien työtyytyväisyyttä. Lopuksi nostetaan esiin sak-työajan toteumaideoita työtyytyväisyyden näkökulmasta. Tutkimuksen työelämäkumppanina toimi Talentia ry.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa on fenomenologisia piirteitä. Aineisto kerättiin teemahaastatteluilla (n=5), ja haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina tammi- ja helmikuun aikana 2023. Haastateltavia etsittiin levittämällä haastattelukutsua sosiaalisen median (Facebook) varhaiskasvatuksen ammattiryhmissä. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla ja teemoittelulla.
Tutkimuksessa selvisi, että sak-työaika on työvuorosuunnitelmallisesti sekä toteumaltaan moninaista ja vaihtelevaa. Sak-työaika ei aina toteudu OVTES:n erityismääräyksen mukaisena. Lapsiryhmän ulkopuolella tehtävään varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen opetus- ja kasvatustyön suunnittelu-, arviointi- ja kehittämistehtäviin sekä esiopetus- ja varhaiskasvatussuunnitelmien laatimiseen ei ole riittävästi aikaa. Varhaiskasvatuksen opettajien sak-työaikaan liittyviä työtyytyväisyyttä alentavia tekijöitä olivat esimerkiksi vähäinen autonomian kokemus sak-työajan toteuttamisesta, sirpaleinen sak-työaika sekä rauhattomat työtilat.
Tutkimuksessa selvitettiin myös työtyytyväisyyttä lisääviä tekijöitä. Pääsääntöisesti varhaiskasvatuksen opettajat pitivät työstään, ja he tunsivat työn imua.
Työtyytyväisyyttä lisäsi sak-työajan näkökulmasta sen toteutumisen hyödyllisyys arjen sujuvuuden mahdollistajana ja hyvän ilmapiirin ylläpitäjänä. Sak-työajan toteutumisella nähtiin myös suuri merkitys varhaiskasvatuksen laatuun. Sak-työajan toteutumiseen toivottiin selkeää rajausta ryhmässä työskentelyyn sekä viikoittain vähintään yhtä pitkää sak-työaikaa, jotka lisäisivät varhaiskasvatuksen opettajien työtyytyväisyyttä.
suunnittelu-, arviointi-, ja kehittämistyöajan, eli sak-työajan, toteutumisesta
sekä sen merkityksestä työtyytyväisyyteen. Tutkimuksessa oltiin kiinnostuneita tekijöistä, jotka varhaiskasvatuksen opettajat kokevat edistävän ja estävän sak-työajan toteutumista. Tämän lisäksi kiinnostuneita oltiin sak-työaikaan liittyvistä tekijöistä, jotka alentavat tai lisäävät varhaiskasvatuksen opettajien työtyytyväisyyttä. Lopuksi nostetaan esiin sak-työajan toteumaideoita työtyytyväisyyden näkökulmasta. Tutkimuksen työelämäkumppanina toimi Talentia ry.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa on fenomenologisia piirteitä. Aineisto kerättiin teemahaastatteluilla (n=5), ja haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina tammi- ja helmikuun aikana 2023. Haastateltavia etsittiin levittämällä haastattelukutsua sosiaalisen median (Facebook) varhaiskasvatuksen ammattiryhmissä. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla ja teemoittelulla.
Tutkimuksessa selvisi, että sak-työaika on työvuorosuunnitelmallisesti sekä toteumaltaan moninaista ja vaihtelevaa. Sak-työaika ei aina toteudu OVTES:n erityismääräyksen mukaisena. Lapsiryhmän ulkopuolella tehtävään varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen opetus- ja kasvatustyön suunnittelu-, arviointi- ja kehittämistehtäviin sekä esiopetus- ja varhaiskasvatussuunnitelmien laatimiseen ei ole riittävästi aikaa. Varhaiskasvatuksen opettajien sak-työaikaan liittyviä työtyytyväisyyttä alentavia tekijöitä olivat esimerkiksi vähäinen autonomian kokemus sak-työajan toteuttamisesta, sirpaleinen sak-työaika sekä rauhattomat työtilat.
Tutkimuksessa selvitettiin myös työtyytyväisyyttä lisääviä tekijöitä. Pääsääntöisesti varhaiskasvatuksen opettajat pitivät työstään, ja he tunsivat työn imua.
Työtyytyväisyyttä lisäsi sak-työajan näkökulmasta sen toteutumisen hyödyllisyys arjen sujuvuuden mahdollistajana ja hyvän ilmapiirin ylläpitäjänä. Sak-työajan toteutumisella nähtiin myös suuri merkitys varhaiskasvatuksen laatuun. Sak-työajan toteutumiseen toivottiin selkeää rajausta ryhmässä työskentelyyn sekä viikoittain vähintään yhtä pitkää sak-työaikaa, jotka lisäisivät varhaiskasvatuksen opettajien työtyytyväisyyttä.