"Kohtaa minut omana itsenäni" : kuvaileva kirjallisuuskatsaus transsukupuolisuuden ilmiön muotoutumisesta ja transsukupuolisen nuoren kohtaamisesta lastensuojelun sijaishuollossa

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli koota suomenkielistä ja ajantasaista tietoa transsukupuolisuudesta ja transsukupuolisen nuoren kohtaamisesta lastensuojelun sijaishuollossa. Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevan kirjallisuuskatsauksen keinoin narratiivista lähestymistapaa hyödyntäen. Tutkimuskysymykset käsittelivät transsukupuolisuuden ilmiönä kokemia muutoksia viimeisen vuosikymmenen aikana sekä kohtaamiseen vaikuttavia tekijöitä, kun lastensuojelun sijaishuollon asiakkaana on transsukupuolinen nuori. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys perustui ajantasaiseen kirjallisuuteen, tutkimuksiin ja verkkojulkaisuihin. Teoreettisessa viitekehyksessä transsukupuolisuutta tarkasteltiin avaamalla ajantasaista termistöä sekä paneutumalla niihin historiallisiin ja yhteiskunnallisiin tekijöihin, mitkä ovat vaikuttaneet ilmiön muotoutumiseen niin suomalaisessa yhteiskunnassa, kuin kansainvälisesti. Osana opinnäytetyön teoriaperustaa käsiteltiin myös lastensuojelun toteutumista ensisijaisesti niissä tilanteissa, kun asiakkaana on transsukupuolinen nuori. Kirjallisuuskatsaukseen valikoidut aineistot olivat peräisin ProQuest, Finna ja Helda -tietokannoista. Käsiteltävä aineisto koostui kahdeksasta julkaisusta, mitkä olivat relevantteja tutkimuskysymysten kannalta, sekä sisäänotto- ja poisjättökriteerien mukaisia. Opinnäytetyössä eroteltiin tutkimuskysymyksiin vastaavia teemoja aineistonlähtöisen sisällönanalyysin avulla. Pääteemoiksi muodostuivat transsukupuolisuuden ilmiönä kokemat muutokset, lastensuojelun työntekijöiden tietoisuuden lisääminen sekä transnuoren kohtaamiseen vaikuttavat tekijät. Kirjallisuuskatsauksesta saatujen tulosten myötä voitiin todeta, että tietoisuuden lisääntymisen, lainsäädäntökehityksen, päivitetyn terminologian sekä sukupuolivähemmistöjen tunnustamisen osaksi suomalaista yhteiskuntaa parantaneen transsukupuolisten ihmisten asemaa merkittävästi. Aineistossa sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen samaistaminen nähtiin kuitenkin ongelmallisena. Kohtaamisen näkökulmasta työntekijöiden tiedon puutteen nähtiin vaikuttavan negatiivisesti transsukupuolisen henkilön kohtaamiseen hänen sukupuoli-identiteettiänsä tukevalla tavalla. Aineiston pohjalta voitiin todeta, että luotettavaa tutkimustietoa transsukupuolisista henkilöistä lastensuojelun asiakkaina on saatavilla hyvin vähän. Aineistossa korostui kohtaamiseen vaikuttavan aina kontekstisidonnaiset tekijät. Tulosten pohjalta voitiin todeta ilmiön vaativan osakseen enemmän tutkimusta paitsi kansainvälisesti, mutta myös Suomessa transsukupuolisten nuorten aseman parantamiseksi nimenomaan suomalaisessa lastensuojelujärjestelmässä.