Ikääntyneet ja alkoholin terveyshaitat

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, mitä terveyshaittoja alkoholin käyttö ikääntyneille aiheuttaa. Opinnäytetyön tilaajana on Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. Tavoitteena opinnäytetyössä on tuoda lukijalle esille alkoholista aiheuttavia terveyshaittoja ikääntyneillä ihmisillä. Opinnäytetyö on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Kirjallisuuskatsauksen aineistoa on kerätty syksyllä 2022 sekä alkuvuodesta 2023. Tiedonhaku suoritettiin Finnasta, Medicistä, Kaakkurista, PubMedistä, Julkkarista, Valtosta ja Google Scholarista. Tuloksiin valikoitui kuusi tutkimusta, joista viisi on suomenkielisiä ja yksi englanninkielinen. Tutkimukset analysoitiin teemoittelun avulla. Teemoittelussa esiin nousi kolme pääteemaa. Tuloksista ilmeni, että ikääntyneiden määrän kasvaessa alkoholin kulutus, riskikäyttö sekä alkoholikuolleisuus lisääntyivät. Ongelmat näkyvät terveydenhuollon palvelujen tarpeen lisääntyessä esimerkiksi tapaturmina ja kaatumisina. Alkoholi vaikuttaa haitallisesti kaikkialla elimistössä ja alkoholin käytöstä aiheutuvat haitat ovat havaittavissa muun muassa muistitoiminnossa, verenpaineessa, sokeritasapainossa sekä lisääntyneenä riskinä sairastua syöpäsairauksiin. Alkoholin runsaalla käytöllä löytyi myös yhteyttä kognitiivisiin häiriöihin, aivojen surkastumiseen, dementiaan sekä vakaviin neurologisiin tiloihin. Ongelmana ikääntyvillä ilmeni alkoholin ja lääkkeiden yhteiskäyttö, jolla on vaikutus perussairauksien hoitoon ja hoitotasapainoon. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että ikääntyvien alkoholin käytöllä oli haitallisia vaikutuksia kaikkialla elimistössä esimerkiksi verenpaineen nousuun, verensokerintasapainon heittelyihin sekä tasapainon heikkenemiseen johtaen muun muassa kaatumisiin. Alkoholin käytöllä oli vaikutusta myös perussairauksien laiminlyöntiin ja unihäiriöihin. Alkoholin aiheuttamien terveydellisten vaikutusten tiedetään lisäävän terveydenhuollon palvelujen kuormitusta, minkä vuoksi alkoholin käytön varhainen tunnistaminen on tärkeää. Tunnistamisessa voidaan hyödyntää keskustelua ja erilaisia mittareita. Varhaiseen tunnistamiseen tarvitaan terveydenhuollon ammattilaisten riittävää koulutusta tunnistamiseen ja puheeksi ottamiseen.