Kansanedustajien avustajien työmotivaatio eduskuntaryhmässä
Kiuttu, Mikko (2014)
Kiuttu, Mikko
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014061312867
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014061312867
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön aiheena on kansanedustajien avustajien työmotivaatio eduskunta-ryhmässä. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, mitkä tekijät motivoivat erään edus-kuntaryhmän kansanedustajien avustajia. Työn tavoitteena on myös etsiä ratkaisuja, joilla työmotivaatiota voidaan lisätä. Opinnäytetyön tulokset auttavat osaltaan vielä paremman esimiestyön ja työyhteisön toimivuuden luomisessa.
Opinnäytetyön teoreettisena viitekehyksenä on työmotivaation eri osa-alueita. Maslow´n tarvehierarkia, Herzbergin motivaatio – hygieniateoria sekä Hackmanin ja Oldhamin työn muotoilumalli muodostavat tämän opinnäytetyön tärkeimmän viitekehyksen. Näiden lisäksi käsitellään myös sisäistä ja ulkoista motivaatiota sekä työn imua ja palkitsemista.
Tutkimusmenetelmänä opinnäytetyössä käytetään laadullista eli kvalitatiivista tutkimus-otetta. Työmotivaation selvittämiseksi tutkimuksessa haastateltiin viittä kansanedustajan avustajaa. Tutkimukset toteutettiin teemahaastatteluin toukokuussa 2014. Haastateltavat ovat saaneet tuoda omia tuntemuksiaan ja näkemyksiään tekijöistä, jotka vaikuttavat omaan työmotivaatioon.
Tutkimustuloksista ilmeni, että työntekijät ovat hyvin motivoituneita ja melko tyytyväisiä. Erityisesti sisäiset motivaatiotekijät, kuten työyhteisön hyvä ilmapiiri, työn merkityksellisyys ja mielekkyys lisäävät työssä viihtymistä. Kansanedustaja ja avustaja muodostavat esimies-alaissuhteen ja tämä koettiin enimmäkseen toimivaksi.
Työntekijöiden työmotivaatiota voitaisiin tutkimustulosten perusteella kehittää panostamalla esimiehen kanssa käytäviin säännöllisiin kehityskeskusteluihin riittävän palautteen saamiseksi aikaisemmista tai työn alla olevista asioista. Työyhteisön avustajien välistä yhteistyötä, tiedon ja taidon jakamista toivotaan lisää. Tärkeää olisi tehostaa koko eduskuntaryhmän tiiveyttä.
Opinnäytetyön teoreettisena viitekehyksenä on työmotivaation eri osa-alueita. Maslow´n tarvehierarkia, Herzbergin motivaatio – hygieniateoria sekä Hackmanin ja Oldhamin työn muotoilumalli muodostavat tämän opinnäytetyön tärkeimmän viitekehyksen. Näiden lisäksi käsitellään myös sisäistä ja ulkoista motivaatiota sekä työn imua ja palkitsemista.
Tutkimusmenetelmänä opinnäytetyössä käytetään laadullista eli kvalitatiivista tutkimus-otetta. Työmotivaation selvittämiseksi tutkimuksessa haastateltiin viittä kansanedustajan avustajaa. Tutkimukset toteutettiin teemahaastatteluin toukokuussa 2014. Haastateltavat ovat saaneet tuoda omia tuntemuksiaan ja näkemyksiään tekijöistä, jotka vaikuttavat omaan työmotivaatioon.
Tutkimustuloksista ilmeni, että työntekijät ovat hyvin motivoituneita ja melko tyytyväisiä. Erityisesti sisäiset motivaatiotekijät, kuten työyhteisön hyvä ilmapiiri, työn merkityksellisyys ja mielekkyys lisäävät työssä viihtymistä. Kansanedustaja ja avustaja muodostavat esimies-alaissuhteen ja tämä koettiin enimmäkseen toimivaksi.
Työntekijöiden työmotivaatiota voitaisiin tutkimustulosten perusteella kehittää panostamalla esimiehen kanssa käytäviin säännöllisiin kehityskeskusteluihin riittävän palautteen saamiseksi aikaisemmista tai työn alla olevista asioista. Työyhteisön avustajien välistä yhteistyötä, tiedon ja taidon jakamista toivotaan lisää. Tärkeää olisi tehostaa koko eduskuntaryhmän tiiveyttä.