Muutos sijoittajien suhtautumisessa sijoittamista kohtaan Ukrainan sodan vuoksi

Abstract

Opinnäytetyössä selvitetään, miten yksityissijoittajien suhtautuminen sijoittamista kohtaan on mahdollisesti muuttunut 24.2.2022 Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan alkaneen sodan vuoksi. Aihe on ajankohtainen, koska Ukrainan sota vaikuttaa monin tavoin ihmisten elämään, kuten heidän sijoituspäätöksiinsä. Opinnäytetyö on määrällinen tutkimus, jonka tutkimusmenetelmänä on kyselylomake. Hypoteesi on, että Ukrainan sodan aikana yksityissijoittajien suhtautuminen sijoittamista kohtaan on muuttunut niin, että siihen käytetään aiempaa vähemmän aikaa eikä sitä nähdä enää niin tärkeänä asiana kuin aiemmin. Tutkimus rajataan vuoteen 2022, Ukrainan sodan alkamisesta 24.2.2022 kyselyn julkaisuun 14.10.2022. Vertailukohtana toimii vuoden 2020 keväällä Covid-19 pandemian aiheuttama paniikki pörssissä.

Tietoperustana käytetään behavioristista rahoitusta ja eri sijoitusoppaita. Behavioristinen rahoitus on psykologian soveltamista taloustieteeseen ja taloudelliseen käyttäytymiseen. Raha ja pörssi ovat tunteita herättäviä asioita ja ne vaikuttavat ihmisten päätöksiin. Sijoittajan on opeteltava riskinottamista ja ymmärrettävä sitä. Sijoitussuunnitelman tekeminen auttaa järkevän suunnan näkemisessä ja tunteiden käsittelemisessä.

Kysely julkaistiin 14.10.2022 Inderesin foorumilla 21.10.2022 asti, ja se keräsi 101 vastaajaa. Valtaosa kyselyyn vastanneista näki sijoittamisen keinona säästää ja tavoitella tuottoa. Yli puolet näki sijoittamisen myös harrastuksenaan, mikä osoittaa sijoittamisen herättävän tunteita monessa vastaajassa. Valtaosalla suhtautuminen sijoittamiseen ei ole muuttunut Ukrainan sodan aikana ja syy mahdolliselle muutokselle on todennäköisemmin ollut inflaatio- ja koronnostot tai sijoitusten arvon muutokset. Lisäksi muutokset suhtautumisessa ovat olleet harvemmin pysyviä, koska melkein puolella vastaajista palautuminen oli tapahtunut ainakin osittain. Valtaosa vastaajista suhtautui sijoittamiseen samoin kuin ennen sotaa, ja mahdolliset muutokset asenteissa kohdistuivat enemmän sijoitusstrategiaan, ajoitukseen ja alueelliseen allokointiin. Sijoittajan on hyvä valmistautua epävarmoihin aikoihin etukäteen. Tämän voi tehdä esimerkiksi sijoitussuunnitelman avulla.

Opinnäytetyön lopputulos oli kohtuullinen. Kyselyllä saatiin vastaus alakysymyksiin ja pääkysymykseen. Kyselyn vastauksia analysoimalla selvisi, että hypoteesi oli ollut väärässä, joten opinnäytetyö saavutti päätavoitteensa. Kyselyssä oli pääkysymyksen ja alakysymysten kannalta tarpeettomia kysymyksiä. Kysely ei onnistunut tuomaan esiin vastaajien mahdollisia asenteiden muutoksia sijoittamista kohtaan kovin tyydyttävästi. Kyselylomaketta, sen kysymyksiä ja niiden muotoilua olisi pitänyt suunnitella tarkemmin tietoperustaa varten kootun aineiston avulla.

Kyselyn tuloksia ei voi pitää luotettavina. Kyselyn tuloksia ja niistä tehtyjä johtopäätöksiä opinnäytetyössä voi pitää enimmillään keskustelun aloittajana. Sijoittajien suhtautumista sijoittamiseen ja Ukrainan sodan seurauksia sijoittamiskenttään voidaan tutkia tulevaisuudessa laajemmin, kun aikaa on ehtinyt kulua enemmän.