Kiusaaminen sosiaalisessa mediassa Sairilan koulukodissa
Lautiainen, Pirjo; Luhanko, Mari (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304246206
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304246206
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Tämä opinnäytetyö on toteutettu Mikkelissä sijaitsevan Sairilan koulukodin nuorten ja ohjaajien kanssa. Opinnäytetyön tehtävänä oli tuottaa tietoa kiusaamisesta sosiaalisessa mediassa koulukodin nuorten kesken. Opinnäytetyön kohteena olevat nuoret olivat iältään 12–17-vuotiaita. Opinnäytetyössä selvitettiin, mitä kiusaamiseen sosiaalisessa mediassa sisältyi ja miten kiusaaminen ilmentyi nuorten kokemusten mukaan. Nuoret kuvasivat näkemyksiään siitä, kenelle kiusaamisesta voisi kertoa. Opinnäytetyössä tuotettiin tietoa rikoskynnyksen rajan ylittymisestä sosiaalisessa mediassa kiusaamisen yhteydessä.
Opinnäytetyö oli määrällinen kuvaileva kyselytutkimus. Nuoret täyttivät kyselyn käsin heille itselleen sopivana hetkenä. Omaohjaajat olivat lähellä, jos nuorella ilmeni tuen tarvetta kyselyn täyttämisen yhteydessä. Kysely toteutettiin Webropol-järjestelmässä
ohjaajien avulla. Opinnäytetyön kyselyn kysymykset olivat pääosin monivalintakysymyksiä. Mukana oli avoin kysymys nuorelle ja ohjaajalle yhteisesti pohdittavaksi sekä toinen avoin kysymys ohjaajalle päiväkirjamaista kuvailua varten. Analyysi toteutettiin kuvailevana määrällisenä analyysinä ja vastaukset raportoitiin prosentuaalisesti.
Opinnäytetyön tulokset osoittivat, että kiusaamista sosiaalisessa mediassa tapahtui eniten SnapChatissa, TikTokissa ja Instagramissa. Vastaajista 67 % kuvasi joutuneensa kiusatuksi sosiaalisessa mediassa koulukodin nuorten keskuudessa. Nuorten mielestä rikoskynnyksen raja on voinut ylittyä sosiaalisessa mediassa tapahtuvan kiusaamisen yhteydessä.
Kiusaamiseen sisältyi Sairilan koulukodin nuorten kokemusten mukaan esim. nimittelyä, väkivaltaan yllyttämistä, epäedullisten kuvien ja videoiden jakamista, nolaamista, uhkailua, dissaamista, fyysisellä väkivallalla uhkailua, tappouhkauksia ja toisen puolesta uhkailua. Nuorten mielestä kiusaamisesta voi kertoa omaohjaajalle ja muille ohjaajille, kaverille koulukodin ulkopuolella, koulunkäynninohjaajalle sekä sosiaalityöntekijälle.
Tämä opinnäytetyö on toteutettu Mikkelissä sijaitsevan Sairilan koulukodin nuorten ja ohjaajien kanssa. Opinnäytetyön tehtävänä oli tuottaa tietoa kiusaamisesta sosiaalisessa mediassa koulukodin nuorten kesken. Opinnäytetyön kohteena olevat nuoret olivat iältään 12–17-vuotiaita. Opinnäytetyössä selvitettiin, mitä kiusaamiseen sosiaalisessa mediassa sisältyi ja miten kiusaaminen ilmentyi nuorten kokemusten mukaan. Nuoret kuvasivat näkemyksiään siitä, kenelle kiusaamisesta voisi kertoa. Opinnäytetyössä tuotettiin tietoa rikoskynnyksen rajan ylittymisestä sosiaalisessa mediassa kiusaamisen yhteydessä.
Opinnäytetyö oli määrällinen kuvaileva kyselytutkimus. Nuoret täyttivät kyselyn käsin heille itselleen sopivana hetkenä. Omaohjaajat olivat lähellä, jos nuorella ilmeni tuen tarvetta kyselyn täyttämisen yhteydessä. Kysely toteutettiin Webropol-järjestelmässä
ohjaajien avulla. Opinnäytetyön kyselyn kysymykset olivat pääosin monivalintakysymyksiä. Mukana oli avoin kysymys nuorelle ja ohjaajalle yhteisesti pohdittavaksi sekä toinen avoin kysymys ohjaajalle päiväkirjamaista kuvailua varten. Analyysi toteutettiin kuvailevana määrällisenä analyysinä ja vastaukset raportoitiin prosentuaalisesti.
Opinnäytetyön tulokset osoittivat, että kiusaamista sosiaalisessa mediassa tapahtui eniten SnapChatissa, TikTokissa ja Instagramissa. Vastaajista 67 % kuvasi joutuneensa kiusatuksi sosiaalisessa mediassa koulukodin nuorten keskuudessa. Nuorten mielestä rikoskynnyksen raja on voinut ylittyä sosiaalisessa mediassa tapahtuvan kiusaamisen yhteydessä.
Kiusaamiseen sisältyi Sairilan koulukodin nuorten kokemusten mukaan esim. nimittelyä, väkivaltaan yllyttämistä, epäedullisten kuvien ja videoiden jakamista, nolaamista, uhkailua, dissaamista, fyysisellä väkivallalla uhkailua, tappouhkauksia ja toisen puolesta uhkailua. Nuorten mielestä kiusaamisesta voi kertoa omaohjaajalle ja muille ohjaajille, kaverille koulukodin ulkopuolella, koulunkäynninohjaajalle sekä sosiaalityöntekijälle.