Mahdollisuus vaikuttaa roiskevastukseen
Bogel, Jesse (2014)
Bogel, Jesse
Turun ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014061312801
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014061312801
Tiivistelmä
Opinnäytteen tavoitteena oli tarkastella keinoja roiskevastuksen pienentämiseen ja määrittämiseen. Työssä kerrotaan, mitä on roiskevastus ja selvitetään sen yhteyttä aaltovastukseen. Pohdinnat mahdollisuudesta pienentää roiskevastusta ja arviot roiskevastuksen suuruudesta ovat kuitenkin työn oleellisin osa. Työ pohjautuu paljon itse hankittuun tietoon ja on resurssien puutteen takia teoreettinen.
Työ aloitettiin valitsemalla ne alukset, joihin tutkimukset haluttiin kohdistaa. Valituista aluksista määritettiin aaltovastusprosentti ja piirrettiin kuvaaja. Aaltovastusprosentti-käyrän rinnalle piirrettiin käyrä, josta oli poistettu oletettu roiskevastuksen osuus. Roiskevastuksen osuus määritettiin mallikoeraportin kuvien perusteella. Referenssipohjana pidettiin Hurtigrutenin tapausta. Siinä roiskivasta laivasta oli saatu pudotettua aaltovastusta muuttamalla vesiviiva s-muotoiseksi. Roiskeiden määrä vähentyi paljon, joten voidaan olettaa vastuksen putoamisen johtuvan lähes yksinomaan roiskevastuksen pienentymisestä. Lopuksi vertailtiin laivojen linjapiirroksia ja selvitettiin CFD:n tarkkuutta roiskevastuksen määrityksessä.
Lopputuloksena saatiin joitain helppoja perussääntöjä roiskevastuksen parantamiseen. Hurtigrutenin CFD-laskussa oli selvä ristiriita mallikoetuloksen kanssa, joten CFD:n validoimista ei voida pitää täysin luotettavana.
Työ aloitettiin valitsemalla ne alukset, joihin tutkimukset haluttiin kohdistaa. Valituista aluksista määritettiin aaltovastusprosentti ja piirrettiin kuvaaja. Aaltovastusprosentti-käyrän rinnalle piirrettiin käyrä, josta oli poistettu oletettu roiskevastuksen osuus. Roiskevastuksen osuus määritettiin mallikoeraportin kuvien perusteella. Referenssipohjana pidettiin Hurtigrutenin tapausta. Siinä roiskivasta laivasta oli saatu pudotettua aaltovastusta muuttamalla vesiviiva s-muotoiseksi. Roiskeiden määrä vähentyi paljon, joten voidaan olettaa vastuksen putoamisen johtuvan lähes yksinomaan roiskevastuksen pienentymisestä. Lopuksi vertailtiin laivojen linjapiirroksia ja selvitettiin CFD:n tarkkuutta roiskevastuksen määrityksessä.
Lopputuloksena saatiin joitain helppoja perussääntöjä roiskevastuksen parantamiseen. Hurtigrutenin CFD-laskussa oli selvä ristiriita mallikoetuloksen kanssa, joten CFD:n validoimista ei voida pitää täysin luotettavana.