Systemaattista oppimista kehittämässä : case Kelan OKR-pilotti 2022
Ala-Myöntäjä, Enni (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304246190
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304246190
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena oli tutkia Kelan OKR-pilotin aikana tapahtunutta oppisen systematisoitumista sekä sitä, miten tätä systematisoitumista voitaisiin tuoda näkyviin ja hyödyntää jatkossa Kelassa strategian tuomisessa osaksi arkea.
Opinnäytetyön teoreettisessa osuudessa käsiteltiin oppimista ilmiönä organisaatiossa, organisaation kymmentä tärkeintä oppimistaitoa sekä oppimisen ja osaamisen johtamista. Lisäksi käsiteltiin strategian merkitystä oppimisen ja osaamisen johtamisessa sekä OKR-tavoitejohtamista oppimisen ja osaamisen johtamisen tukena.
Tutkimuksen empiirinen osa toteutettiin kvalitatiivisella tutkimusmenetelmällä. Tutkimuksen aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella, jonka kutsulinkki lähettiin pilottiin osallistuneiden yhdeksän yksikön henkilöstölle sähköpostilla. Tämän tutkimuksen aineiston muodosti kyselylomakkeessa ollut avoin kysymys. Siinä vastaajaa pyydettiin kirjoittamaan kolme merkityksellisintä asiaa, jotka hän koki pilotin aikana oppineensa. Rajauspyyntö oli asetettu siitä syystä, ettei vastauksista tulisi liian laajoja. Tutkimuksen aineiston analysoinnissa käytettiin aineistolähtöistä sisällön analyysiä. Koska kyseessä olivat OKR-pilottiin osallistuneiden kokemukset, ei tutkimustulosta voi yleistää.
Tutkimustulokset osoittavat, että osa vastaajista oli kokenut oppineensa olennaisia OKR-mallin asioita pilotin aikana. Näitä olivat: yhteistyö, koko työyhteisön osallistuminen tai osallistaminen kehittämiseen, tavoitteet, kehittämiskohteiden huomaaminen ja reflektointi, keskustelu, itseohjautuvuus sekä uusien näkökulmien oppiminen. Osa vastaajista oli myös kokenut haasteita pilotin aikana. Osa koki, ettei ollut oppinut mitään (uutta), hiljaista tietoa ei hyödynnetty riittävästi, ajankäyttö asetti haasteita sekä se, ettei kaikkia saatu osallistumaan tai osallistettua kehittämiseen vastaajien mielestä riittävästi. Hiljaisen tiedon hyödyntäminen jatkossa onkin keskeistä sekä sen ymmärtäminen, että yksi OKR-mallin keskeinen periaate on jatkuva oppiminen. Muiden asiantuntijoiden, esihenkilöt ja johtajien (eli vastaajaryhmä kaksi) vastuksista tuli esille se, että OKR-mallin yhteys organisaation strategiaan oli selvästi tunnistettu ja tunnustettu.
Opinnäytetyön teoreettisessa osuudessa käsiteltiin oppimista ilmiönä organisaatiossa, organisaation kymmentä tärkeintä oppimistaitoa sekä oppimisen ja osaamisen johtamista. Lisäksi käsiteltiin strategian merkitystä oppimisen ja osaamisen johtamisessa sekä OKR-tavoitejohtamista oppimisen ja osaamisen johtamisen tukena.
Tutkimuksen empiirinen osa toteutettiin kvalitatiivisella tutkimusmenetelmällä. Tutkimuksen aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella, jonka kutsulinkki lähettiin pilottiin osallistuneiden yhdeksän yksikön henkilöstölle sähköpostilla. Tämän tutkimuksen aineiston muodosti kyselylomakkeessa ollut avoin kysymys. Siinä vastaajaa pyydettiin kirjoittamaan kolme merkityksellisintä asiaa, jotka hän koki pilotin aikana oppineensa. Rajauspyyntö oli asetettu siitä syystä, ettei vastauksista tulisi liian laajoja. Tutkimuksen aineiston analysoinnissa käytettiin aineistolähtöistä sisällön analyysiä. Koska kyseessä olivat OKR-pilottiin osallistuneiden kokemukset, ei tutkimustulosta voi yleistää.
Tutkimustulokset osoittavat, että osa vastaajista oli kokenut oppineensa olennaisia OKR-mallin asioita pilotin aikana. Näitä olivat: yhteistyö, koko työyhteisön osallistuminen tai osallistaminen kehittämiseen, tavoitteet, kehittämiskohteiden huomaaminen ja reflektointi, keskustelu, itseohjautuvuus sekä uusien näkökulmien oppiminen. Osa vastaajista oli myös kokenut haasteita pilotin aikana. Osa koki, ettei ollut oppinut mitään (uutta), hiljaista tietoa ei hyödynnetty riittävästi, ajankäyttö asetti haasteita sekä se, ettei kaikkia saatu osallistumaan tai osallistettua kehittämiseen vastaajien mielestä riittävästi. Hiljaisen tiedon hyödyntäminen jatkossa onkin keskeistä sekä sen ymmärtäminen, että yksi OKR-mallin keskeinen periaate on jatkuva oppiminen. Muiden asiantuntijoiden, esihenkilöt ja johtajien (eli vastaajaryhmä kaksi) vastuksista tuli esille se, että OKR-mallin yhteys organisaation strategiaan oli selvästi tunnistettu ja tunnustettu.