Ennakoiva elämän loppuvaiheen hoitosuunnitelma osana hoitotyön hyviä käytänteitä

Abstract

Ikääntyneiden ihmisten määrä on kasvussa ja yhä useampi henkilö kuolee vuosien sairastamisen ja monien pitkällisten hoitojen jälkeen. Palliatiivisen hoidon tarve on suurta Euroopassa väkilukuun suhteutettuna. Suomessa palliatiivisen hoidon ja saattohoidon tasossa ja saatavuudessa on kuitenkin paljon alueellisia eroja ja puutteita. Palliatiiviseen hoitoon erikoistuneita osastoja tai saattohoitokoteja on lähinnä vain suurissa kaupungeissa. Palliatiivista hoitoa on kuitenkin kehitetty paljon viime vuosina. Ennakoiva elämän loppuvaiheen hoitosuunnitelma mahdollistaa hyvien hoitokäytänteiden toteutumista palliatiivisessa hoidossa ja saattohoidossa. Kansainvälisessä kirjallisuudessa ja tutkimuksissa elämän loppuvaiheen hoitosuunnitelmasta käytetään nimitystä ACP eli advanced care plan. Sillä tarkoitetaan potilaan, hänen läheistensä ja terveydenhuollon ammattilaisten välillä käytyjä keskusteluja ja kirjauksia koskien potilaan hoitoa jatkossa ja hoidon tavoitteista.

Kyseessä olevassa kuvailevassa kirjallisuuskatsauksessa on tarkasteltu sitä, miten ennakoiva elämän loppuvaiheen hoitosuunnitelma mahdollistaa hyvien hoitokäytänteiden toteutumista palliatiivisessa hoidossa ja saattohoidossa. Tavoitteena oli tutkia, miten potilaalle laadittu ennakoiva elämän loppuvaiheen hoitosuunnitelma ohjaa hoitotyötä. Katsaukseen valikoitui 10 tutkimusta, eri ikäisten palliatiivisten potilaiden ja läheisten kokemuksia hoitosuunnitelman vaikutuksesta hoitotyöhön.

Tutkimustuloksena ilmeni, että riittävän ajoissa yhdessä potilaan, läheisten ja lääkärin kanssa laadittu hoitosuunnitelma lisäsi hoitotyytyväisyyttä ja lievitti kärsimystä. Potilaan ja omaisten toivomukset huomioiva hoitosuunnitelma helpotti hoitotyöhön osallistuvien ammattilaisten tekemiä päätöksiä ja ohjasi hoitotyötä inhimilliseen suuntaan.