Uimahallin jäteveden lämmöntalteenoton parantaminen
Nätti, Sakari (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304246085
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304246085
Tiivistelmä
Äänekosken kaupunki on energiatehokkuus-sopimuksessa (KETS) sitoutunut vapaaehtoisesti vähentämään, sekä tehostamaan kaikkea energiankulutustaan. Opinnäytetyö tehtiin Äänekosken kaupungin toimeksiantona, ja sen tavoitteena oli selvittää nykyisellä jäteveden lämmöntalteenottojärjestelmällä saatava lämpöenergian potentiaali sekä järjestelmän mahdollisesta uusimisesta saatavaa hyötyä.
Opinnäytetyön tyyppinä oli tutkimuksellinen kehittämistyö, ja päätarkoituksena työelämän kehittäminen aineistoa tutkimalla. Tutkimus aloitettiin haastattelemalla Äänekosken kaupungin asiantuntijoita sekä keräämällä nykyisestä lämmöntalteenottojärjestelmästä saatuja mittaustuloksia. Työssä pyrittiin esittämään eri lämmöntalteenottotekniikoilla saatava lämmöntalteenoton potentiaali kohteessa. Tarkastelussa mukana olivat myös Rakennustietopalvelun ohjeet, jotka auttoivat kartoittamaan talotekniikaltaan erittäin haastavien uimahallikohteiden erityisvaatimuksia.
Opinnäytetyön tuloksena saatiin laskettua suihkuvesien energiapotentiaali sekä nykyisellä lämmöntalteenottolaitteistolla talteen saatava lämpöenergian määrä. Lisäksi työssä todettiin laskennallisesti lämpöpumpputekniikan lisäämisestä saatavat hyödyt nykyisen järjestelmän parantamiseksi. Lämpöpumppukytkentä sekä siihen liittyvä laskenta havainnollistettiin eri vaiheineen selittäen lämpöpumppuprosessin mitoittaminen.
Uimahallin jätevesien lämmöntalteenoton tehostaminen vaatisi lämpöpumpputekniikan lisäämistä kohteeseen. Jäteveden likaisuuden takia lämpöpumpputekniikalle tarvitaan lämmönvaihdin, joka vaatii ajoittaista puhdistusta. Opinnäytetyössä tarkastellut lämmönvaihdin vaihtoehdot eivät nosta lämmöntalteenotolla saatavaa energiapotentiaalia merkittävästi. Nykyinen putkilämmönvaihdin on otettu käyttöön vuonna 1995, joten teknisen käyttöiän perusteella se olisi vaihdettava. Työssä laskettiin jätevedestä saatava todellinen potentiaali eri lämmöntalteenottotekniikoille, joita hyödyntämällä toimeksiantajan tuleva lämmöntalteenottolaitteiston valinta helpottuu.
Opinnäytetyön tyyppinä oli tutkimuksellinen kehittämistyö, ja päätarkoituksena työelämän kehittäminen aineistoa tutkimalla. Tutkimus aloitettiin haastattelemalla Äänekosken kaupungin asiantuntijoita sekä keräämällä nykyisestä lämmöntalteenottojärjestelmästä saatuja mittaustuloksia. Työssä pyrittiin esittämään eri lämmöntalteenottotekniikoilla saatava lämmöntalteenoton potentiaali kohteessa. Tarkastelussa mukana olivat myös Rakennustietopalvelun ohjeet, jotka auttoivat kartoittamaan talotekniikaltaan erittäin haastavien uimahallikohteiden erityisvaatimuksia.
Opinnäytetyön tuloksena saatiin laskettua suihkuvesien energiapotentiaali sekä nykyisellä lämmöntalteenottolaitteistolla talteen saatava lämpöenergian määrä. Lisäksi työssä todettiin laskennallisesti lämpöpumpputekniikan lisäämisestä saatavat hyödyt nykyisen järjestelmän parantamiseksi. Lämpöpumppukytkentä sekä siihen liittyvä laskenta havainnollistettiin eri vaiheineen selittäen lämpöpumppuprosessin mitoittaminen.
Uimahallin jätevesien lämmöntalteenoton tehostaminen vaatisi lämpöpumpputekniikan lisäämistä kohteeseen. Jäteveden likaisuuden takia lämpöpumpputekniikalle tarvitaan lämmönvaihdin, joka vaatii ajoittaista puhdistusta. Opinnäytetyössä tarkastellut lämmönvaihdin vaihtoehdot eivät nosta lämmöntalteenotolla saatavaa energiapotentiaalia merkittävästi. Nykyinen putkilämmönvaihdin on otettu käyttöön vuonna 1995, joten teknisen käyttöiän perusteella se olisi vaihdettava. Työssä laskettiin jätevedestä saatava todellinen potentiaali eri lämmöntalteenottotekniikoille, joita hyödyntämällä toimeksiantajan tuleva lämmöntalteenottolaitteiston valinta helpottuu.