Endoproteesipotilaiden ohjauksen tarve
Arjoniemi, Suvi (2014)
Arjoniemi, Suvi
Turun ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014061312818
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014061312818
Tiivistelmä
Endoproteesileikkauksia tehdään Suomessa vuosittain yli 20 000 ja niiden määrä tulee lisääntymään entisestään väestön ikääntyessä. Potilasohjaus on hoidon hyvään laatuun vaikuttava tärkeä tekijä, jolla on merkitystä myös endoproteesileikkausten onnistumiselle.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Salon aluesairaalan kirurgian yksikön endoproteesipotilaiden ohjausta potilaiden näkökulmasta. Tavoitteena on parantaa potilasohjauksen laatua tutkimalla potilaiden ohjauksen tarpeita.
Aineisto kerättiin kyselymenetelmällä Salon aluesairaalan kirurgian yksikön endoproteesipotilailta (n=14) huhti- ja toukokuussa 2014. Kyselylomake laadittiin itse tätä opinnäytetyötä varten. Kyselylomakkeen sisältö koostettiin ortopedisen potilaan ohjauksen mallinnuksen ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin lonkka- ja polviproteesipotilaiden potilasohjeiden sisältöjä yhdistelemällä. Kyselylomaketta työstettiin yhteistyössä Salon aluesairaalan kirurgian yksikön endoproteesihoitajien ja fysioterapeutin kanssa.
Kyselyn tulosten mukaan valtaosa vastaajista oli tyytyväisiä saamaansa ohjaukseen. Kaikissa ohjauksen osa-alueissa enemmistö koki saaneensa riittävästi tietoa kaikista asioista. Kyselytutkimuksessa nousi lisäksi esiin yksittäisiä lisäohjauksen tarpeita. Lisää ohjausta kaivattiin kivusta ja kipulääkityksestä, asentohoidosta, jatkohoidosta ja jälkitarkastuksesta, haavan hoidosta, jatkokuntoutuksesta ja oman aktiivisuuden merkityksestä kuntoutumisessa sekä komplikaatioista. Yksittäiset potilaat olivat myös sitä mieltä, että he eivät olleet saaneet lainkaan ohjausta tulehdusten hoidosta, ylipainon hallinnasta, verinäytteiden ja tutkimusten tuloksista, kodin ja kotiasioiden valmistelusta, terveyskortista, kivunhoidosta ja kipulääkityksestä, antibiootista jatkossa ennen hammaslääkäriä ja muita toimenpiteitä, sekä kotiavun tarpeesta.
Tämän tutkimuksen pohjalta potilasohjauksen kehittämiskohdaksi voisi mainita tarkemman ohjauksen tarpeiden kartoittamisen ohjauksen yhteydessä. Ohjauksen tukena käytettävää tarkistuslistaa voisi käydä tarkemmin läpi yhdessä potilaan kanssa. Näin potilasohjausta voisi kehittää vielä potilaslähtöisemmäksi.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Salon aluesairaalan kirurgian yksikön endoproteesipotilaiden ohjausta potilaiden näkökulmasta. Tavoitteena on parantaa potilasohjauksen laatua tutkimalla potilaiden ohjauksen tarpeita.
Aineisto kerättiin kyselymenetelmällä Salon aluesairaalan kirurgian yksikön endoproteesipotilailta (n=14) huhti- ja toukokuussa 2014. Kyselylomake laadittiin itse tätä opinnäytetyötä varten. Kyselylomakkeen sisältö koostettiin ortopedisen potilaan ohjauksen mallinnuksen ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin lonkka- ja polviproteesipotilaiden potilasohjeiden sisältöjä yhdistelemällä. Kyselylomaketta työstettiin yhteistyössä Salon aluesairaalan kirurgian yksikön endoproteesihoitajien ja fysioterapeutin kanssa.
Kyselyn tulosten mukaan valtaosa vastaajista oli tyytyväisiä saamaansa ohjaukseen. Kaikissa ohjauksen osa-alueissa enemmistö koki saaneensa riittävästi tietoa kaikista asioista. Kyselytutkimuksessa nousi lisäksi esiin yksittäisiä lisäohjauksen tarpeita. Lisää ohjausta kaivattiin kivusta ja kipulääkityksestä, asentohoidosta, jatkohoidosta ja jälkitarkastuksesta, haavan hoidosta, jatkokuntoutuksesta ja oman aktiivisuuden merkityksestä kuntoutumisessa sekä komplikaatioista. Yksittäiset potilaat olivat myös sitä mieltä, että he eivät olleet saaneet lainkaan ohjausta tulehdusten hoidosta, ylipainon hallinnasta, verinäytteiden ja tutkimusten tuloksista, kodin ja kotiasioiden valmistelusta, terveyskortista, kivunhoidosta ja kipulääkityksestä, antibiootista jatkossa ennen hammaslääkäriä ja muita toimenpiteitä, sekä kotiavun tarpeesta.
Tämän tutkimuksen pohjalta potilasohjauksen kehittämiskohdaksi voisi mainita tarkemman ohjauksen tarpeiden kartoittamisen ohjauksen yhteydessä. Ohjauksen tukena käytettävää tarkistuslistaa voisi käydä tarkemmin läpi yhdessä potilaan kanssa. Näin potilasohjausta voisi kehittää vielä potilaslähtöisemmäksi.