Energiasaneeraukset toimitilarakennuksissa
Kuja-Aro, Santeri (2023)
Kuja-Aro, Santeri
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304256366
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304256366
Tiivistelmä
Tähän opinnäytetyöhön on koottu tietoa, joka liittyy toimitilakiinteistöjen ja muiden ei-asuinrakennusten energiasaneerauksiin. Opinnäytetyötä tehtiin osana todellista korjaushanketta, jossa suunniteltiin ilmanvaihtojärjestelmän energiatehokkuutta parantavia toimenpiteitä ja arvioitiin niiden merkittävyyttä.
Työn teoriaosuudessa selvitettiin, millaisia tavoitteita rakennuskannan peruskorjaamiselle on asetettu Euroopan unionissa sekä kansallisella tasolla Suomessa. Lisäksi selvitettiin nykyisen lainsäädännön asettamat vaatimukset, jotka koskevat korjausrakentamista etenkin ei-asuinrakennusten näkökulmasta. Myös Suomen rakennuskantaa sekä kiinteistöjen energiankulutusta on tarkasteltu yleisellä tasolla.
Työn tutkimusosuudessa käsiteltävän kiinteistön nykyinen ilmanvaihto on toteutettu hajautetusti useilla tuloilmakoneilla ja huippuimureilla, eikä poistoilmasta oteta lainkaan lämpöä talteen. Kiinteistön järjestelmiä ei ole myöskään liitetty rakennusautomaatioon vaan niitä ohjataan manuaalisesti. Energiatehokkuuden parannus toteutettaisiin uusimalla nykyiset ilmanvaihtolaitteet, yhdistämällä huppuimureiden palvelualueita ja lisäämällä lämmöntalteenotto eri palvelualueiden järjestelmiin.
Työn perusteella todettiin, että ehdotetuilla toimenpiteillä ilmanvaihdon lämmöntalteenoton hyötysuhde saataisiin vähintään 63 %:iin, minkä ansiosta kiinteistön kaukolämmön kokonaiskulutus vähentyisi noin 30 %. Lisäksi automaation ja kojeiden uusiminen vähentäisi osaltaan sähkö- ja lämmitysenergian kulutusta, mutta näiden tarkempi arviointi ei sisältynyt tähän opinnäytetyöhön.
Työn teoriaosuudessa selvitettiin, millaisia tavoitteita rakennuskannan peruskorjaamiselle on asetettu Euroopan unionissa sekä kansallisella tasolla Suomessa. Lisäksi selvitettiin nykyisen lainsäädännön asettamat vaatimukset, jotka koskevat korjausrakentamista etenkin ei-asuinrakennusten näkökulmasta. Myös Suomen rakennuskantaa sekä kiinteistöjen energiankulutusta on tarkasteltu yleisellä tasolla.
Työn tutkimusosuudessa käsiteltävän kiinteistön nykyinen ilmanvaihto on toteutettu hajautetusti useilla tuloilmakoneilla ja huippuimureilla, eikä poistoilmasta oteta lainkaan lämpöä talteen. Kiinteistön järjestelmiä ei ole myöskään liitetty rakennusautomaatioon vaan niitä ohjataan manuaalisesti. Energiatehokkuuden parannus toteutettaisiin uusimalla nykyiset ilmanvaihtolaitteet, yhdistämällä huppuimureiden palvelualueita ja lisäämällä lämmöntalteenotto eri palvelualueiden järjestelmiin.
Työn perusteella todettiin, että ehdotetuilla toimenpiteillä ilmanvaihdon lämmöntalteenoton hyötysuhde saataisiin vähintään 63 %:iin, minkä ansiosta kiinteistön kaukolämmön kokonaiskulutus vähentyisi noin 30 %. Lisäksi automaation ja kojeiden uusiminen vähentäisi osaltaan sähkö- ja lämmitysenergian kulutusta, mutta näiden tarkempi arviointi ei sisältynyt tähän opinnäytetyöhön.