Maalaamon suorituskyvyn kehittäminen: MSK Cabins Oy
Uusimäki, Juha-Matti (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304266558
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304266558
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä MSK Cabins Oy:n kanssa. Yritys valmistaa turvaohjaamoita liikkuviin työkoneisiin. Tehdas sijaitsee Etelä-Pohjanmaalla Ylihärmässä. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää jauhemaalaamon pienosalinjan nykytilanne ja määrittää kohteet, joita kehittämällä suorituskykyä voitaisiin parantaa. Työn teoriaosuudessa käsiteltiin jauhemaalausprosessia yleisesti sekä esiteltiin tuotannonohjauksen teoriaa.
Työ aloitettiin nykytilanteen kartoituksella. Maalaamon käyttöastetta mitattiin 19 päivän seurantajakson ajan. Lisäksi linjaston päivittäiseen toimintaan tutustuttiin paikan päällä. Saatujen havaintojen perusteella määritettiin kehitettävät kohteet ja siirryttiin varsinaisiin kehitystoimenpiteisiin.
Kehitystoimet aloitettiin tuotannonohjauksen näkökulmasta keskittymällä aluksi nimikkeiden parametreihin. Nimikkeille määritettiin uudet pakkausryhmät ja tuotantotilausten eräkoot optimoitiin paremman tehokkuuden ja virtauksen saavuttamiseksi. Tuotannon ohjattavuutta parannettiin päivittämällä nimikkeiden työajat ja määrittämällä tuotannon työaikamallit järjestelmään. Kun nimikkeiden parametrit oli määritetty uudelleen, otettiin pienosalinjan tuotannonohjauksessa lopuksi käyttöön rajallinen kapasiteetti, jonka avulla pyrittiin tasoittamaan tuotantosolun kapasiteetin kuormitusta.
Maalausprosessin tehokkuutta kehitettiin optimoimalla tuotteiden sijoittelua linjastolla ja näin parantamaan läpimenoa. Maalattavien tuotteiden joukosta valittiin suurimman kehityspotentiaalin omaavat tuotteet ja näille mallinnettiin CAD-ohjelmiston avulla ripustusmallit. Maalaamossa saavutettujen tulosten innoittamana rajallinen kapasiteetti otettiin käyttöön myös ohutlevyvalmistuksessa ja tavoitteeksi asetettiin rajallisen kapasiteetin käyttöönotto kaikissa tehtaan soveltuvissa tuotantosoluissa kuluvan vuoden aikana.
Kehitystoimenpiteet pohjautuivat vahvasti tuotannonohjauksen teoriaan. Erityisesti kapasiteettiin ja ajoitusmenetelmiin liittyvää teoriaa hyödynnettiin monipuolisesti. Opinnäytetyön tuloksena tuotannon ohjattavuus parantui merkittävästi ja prosessin aikana opitut tuotannonsuunnitteluun ja -ohjaukseen liittyvät menetelmät loivat pohjan myös tehtaan muiden tuotantosolujen ohjauksen uudistamiseen.
Työ aloitettiin nykytilanteen kartoituksella. Maalaamon käyttöastetta mitattiin 19 päivän seurantajakson ajan. Lisäksi linjaston päivittäiseen toimintaan tutustuttiin paikan päällä. Saatujen havaintojen perusteella määritettiin kehitettävät kohteet ja siirryttiin varsinaisiin kehitystoimenpiteisiin.
Kehitystoimet aloitettiin tuotannonohjauksen näkökulmasta keskittymällä aluksi nimikkeiden parametreihin. Nimikkeille määritettiin uudet pakkausryhmät ja tuotantotilausten eräkoot optimoitiin paremman tehokkuuden ja virtauksen saavuttamiseksi. Tuotannon ohjattavuutta parannettiin päivittämällä nimikkeiden työajat ja määrittämällä tuotannon työaikamallit järjestelmään. Kun nimikkeiden parametrit oli määritetty uudelleen, otettiin pienosalinjan tuotannonohjauksessa lopuksi käyttöön rajallinen kapasiteetti, jonka avulla pyrittiin tasoittamaan tuotantosolun kapasiteetin kuormitusta.
Maalausprosessin tehokkuutta kehitettiin optimoimalla tuotteiden sijoittelua linjastolla ja näin parantamaan läpimenoa. Maalattavien tuotteiden joukosta valittiin suurimman kehityspotentiaalin omaavat tuotteet ja näille mallinnettiin CAD-ohjelmiston avulla ripustusmallit. Maalaamossa saavutettujen tulosten innoittamana rajallinen kapasiteetti otettiin käyttöön myös ohutlevyvalmistuksessa ja tavoitteeksi asetettiin rajallisen kapasiteetin käyttöönotto kaikissa tehtaan soveltuvissa tuotantosoluissa kuluvan vuoden aikana.
Kehitystoimenpiteet pohjautuivat vahvasti tuotannonohjauksen teoriaan. Erityisesti kapasiteettiin ja ajoitusmenetelmiin liittyvää teoriaa hyödynnettiin monipuolisesti. Opinnäytetyön tuloksena tuotannon ohjattavuus parantui merkittävästi ja prosessin aikana opitut tuotannonsuunnitteluun ja -ohjaukseen liittyvät menetelmät loivat pohjan myös tehtaan muiden tuotantosolujen ohjauksen uudistamiseen.