Keuruun seurakunnan toiminnot nyt ja tulevaisuudessa
Kangas, Heikki (2014)
Kangas, Heikki
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014061312807
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014061312807
Tiivistelmä
Tutkimuksen toimeksiantaja oli Keuruun seurakunta. Tutkimuksessa selvitettiin seurakunnan jäsenten osallistumista toimintaan, näkemyksiä seurakunnan tiedottamisesta, suhteesta seurakuntaan sekä taloudellisten ja toiminnallisten resurssien suuntaamisesta tulevaisuudessa. Tutkimuksessa otettiin huomioon myös tilastokeskuksen ennuste alueen väestökehityksestä.
Tutkimusmenetelmänä oli kvantitatiivinen tutkimus. Tutkimus toteutettiin postikyselylo-makkeella, joka postitettiin satunnaisotannan perusteella seurakunnan jäsenille. Kysely lähetettiin postinumerorajauksella asukasluvun suhteessa Keuruun kolmen taajaman, Keuruu, Haapamäki ja Pihlajavesi alueille. Otannan suuruudeksi määriteltiin 600. Lomakkeita palautui 171 kappaletta (28,5 %). Vastaukset käsiteltiin Sphinx Survey -ohjelmalla.
Tuloksia analysoitiin pääasiassa vertailemalla vastausten prosenttiosuuksia eri toiminta-muotoihin osallistumisesta. Toimintojen lopettamista/lisäämistä verrattiin keskiarvon mukaan.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että olemassa olevista toimintamuodoista on vaikea luopua. Pääasiassa oltiin kaiken nykyisellään säilyttämisen kannalla. Säilytettävimmät toimintamuodot olivat samoja kuin kirkkoon kuulumisen syyt eli kristillinen hautaan siunaaminen, lapsen kristillinen kaste ja kirkollinen vihkiminen. Supistettavat toiminnot kohdistuivat lapsi- ja nuorisotyöhön. Kiinteistöissä oltiin valmiita luopumaan yhdestä leirikeskuksesta. Tutkimustuloksia voidaan pitää suuntaa antavina seurakunnan päätöksenteolle.
Tutkimusmenetelmänä oli kvantitatiivinen tutkimus. Tutkimus toteutettiin postikyselylo-makkeella, joka postitettiin satunnaisotannan perusteella seurakunnan jäsenille. Kysely lähetettiin postinumerorajauksella asukasluvun suhteessa Keuruun kolmen taajaman, Keuruu, Haapamäki ja Pihlajavesi alueille. Otannan suuruudeksi määriteltiin 600. Lomakkeita palautui 171 kappaletta (28,5 %). Vastaukset käsiteltiin Sphinx Survey -ohjelmalla.
Tuloksia analysoitiin pääasiassa vertailemalla vastausten prosenttiosuuksia eri toiminta-muotoihin osallistumisesta. Toimintojen lopettamista/lisäämistä verrattiin keskiarvon mukaan.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että olemassa olevista toimintamuodoista on vaikea luopua. Pääasiassa oltiin kaiken nykyisellään säilyttämisen kannalla. Säilytettävimmät toimintamuodot olivat samoja kuin kirkkoon kuulumisen syyt eli kristillinen hautaan siunaaminen, lapsen kristillinen kaste ja kirkollinen vihkiminen. Supistettavat toiminnot kohdistuivat lapsi- ja nuorisotyöhön. Kiinteistöissä oltiin valmiita luopumaan yhdestä leirikeskuksesta. Tutkimustuloksia voidaan pitää suuntaa antavina seurakunnan päätöksenteolle.